31.10.2018

Textures Unite

En tiedä, mikä mahtaa olla suosituin kaikista Westknitsin neulemalleista, mutta veikkaanpa, että Vertices Unite -huivi kuuluu siihen kärkiporukkaan, josta tuo suosikki löytyisi. Jostain kumman syystä se on jäänyt minulta väliin, vaikka ohjekin on ollut ostettuna jo hyvän aikaa. Siksi olin ihan hip, hei, minä otan tämän -fiiliksissä, kun testineuleeksi tarjottiin Vertices Uniten päivitettyä versiota, Textures Unitea. Nyt oli tarjolla päästä ihan itse kokeilemaan, onko kysytty malli maineensa veroinen.


No, onhan se. Siitä huolimatta hyvä meininki ajoi seinään aika nopeasti, eikä neulekokemusta voi oikein kutsua miellyttäväksi tämän projektin kohdalla. Älkää ymmärtäkö väärin; itse ohjeessa ei ollut moittimista eikä sen puoleen langoissakaan, mutta jo testineulonnan alussa sairastuin flunssaan, joka nostatti kuumeen ja teki minusta melkoisen pökkelön hyväksi aikaa. Koska kyseessä oli testineule, yritin silti edistää työtä, ja se koitui kohtalokseni. Kuumehoureissani neuloin väärin ja purin ja neuloin ja purin ja... Lopulta löysin itseni testineulojan painajaisesta, jossa en enää ollut ollenkaan kärryillä siitä, oliko virhe lopulta ohjeessa vaiko neulojassa. Virhe, muutaman silmukan heitto, jäi huiviin, sillä aikataulun vuoksi en olisi parannuttuani enää ehtinyt purkaa huivia ongelman lähteille asti ja neuloa sitä sieltä uusiksi. Nolo tilanne kaiken kaikkiaan, mutta ilmeisesti asia ratkesi muiden testineulojien ansiosta. Nyt, kun huiviohje on julkaistu, en ole vielä uskaltautunut vertaamaan testiohjetta ja lopullista ohjetta keskenään, mutta jossain vaiheessa se on tietysti tehtävä. Sen olen itselleni kuitenkin luvannut, etten enää ikinä, koskaan enkä milloinkaan neulo silmukkaakaan testineuletta silloin, kun en koe olevani täysissä hengen voimissa. Niin kiire ei voi olla, oli deadline mitä hyvänsä. Siinä touhussa kun täytyy pystyä olemaan skarppina.




Kaikesta tuskanhiestä ja epätoivon ja nolouden tunteista huolimatta itse huivista tuli loistava. Tämä vuosi on ollut huivirintamalla erinomainen, sillä tuntuu, että jokainen puikoilta pudonnut on ponnistanut suoraan lempparihuiviksi. Niin myös tämä. Huivista löytyy nimensä mukaisesti erilaisia neulepintoja, tekstuuria, kuten briossia, hunajakenno-palmikkoa ja pitsineuletta. Tein huivin koossa L ja se on ihan kelpo shanklet -osastoa, vaikka teinkin pingoituksen hellällä kädellä. Aggressiivisemmalla pingoituksella huiville olisi tullut mittaa paljon enemmän, mutta minulle riitti, että saan pitsikuvion auki. Koko on tämmöisenään allekirjoittaneelle varsin passeli ja huivi asettuu paikoilleen hyvin. Lankoina käytin enimmäkseen viime kesän ostoksia, joten tähän huiviin on neuloutunut niin Jyväskylän festarimuistoja kuin Helsingin ja Berliinin lomatunnelmiakin. Johtuisikohan sitten siitä, että huivin tunnelma on jotenkin kepeä ja suven utuinen - ruskeasta ja harmaasta huolimatta?


Malli: Textures Unite, suunnittelija Stephen West (Ravlink klik!)
Langat: Uschitita Merino Singles sävyissä Silence ja Moccachino, La Bien Aimée Merino Singles sävyissä Cassiopeia ja Undergrowth, Hedgehog Fibers Skinny Singles sävyssä Crybaby sekä Manos del Uruguay Fino sävyssä Rosewater. Kaiken kaikkiaan lankaa kului 441 g.
Puikkoset: 3,5 mm


Niin, se Vertices Unite. Se pitää neuloa, ehdottomasti, ei tässä muukaan auta. Haluan sen harmaan eri sävyissä ilman ainoaakaan väripirskahdusta. Pelkkää marraskuuta, usvaa ja betonia koko huivi.

Pirskahduksista puheenollen: Tampereen kässämessut ovat jo niin lähellä, että ainakin minulla meinaa jo kuplia ja poksahdella. Ilo ja odotus, meinaan. Nähdään siellä!

13.10.2018

Kas, paita!

Olen testineulonut koko syksyn. Oi, miten se kuulostaakaan mahtipontiselta ja massiiviselta; mistään testineuleiden tulvasta ei kuitenkaan ole kysymys. Työ ja hiukan terveyskin ovat sekoittaneet neulojan elämää siihen malliin, että harrastus on ollut vähemmällä kuin koskaan. Ja se vähä aika, mitä olen puikkoja kilkutellut, on mennyt salaisistakin salaisimmissa testineuleasioissa. Vaikka testineulonta mukavaa onkin, niin se poikii aika lailla hiljaisuutta niin täällä blogissa kuin Instagramissakin. Kun ei ole lupa kertoa eikä näyttää, niin minkäs teet.


Nyt olisi kuitenkin lupa jakaa tietoa ja kuvaa paidasta, joka kuuluu Westin pojan syyskokoelmaan. Toki ohjeen saa myös irrallisena. Kyseessä on boxy-mallinen paita, joka eroaa niistä muista boxy-puseroista siinä, että kun yleensä suunnittelijat näyttävät suosivan kapeita hihoja leveän vartalo-osan kanssa, niin tässä paidassa ihan kaikki on leveää. Suunnittelija toivoi marled-tekniikkaa, mutta päätin feidata, koska sellaista minulla ei vielä neulepaidoissani ole. Todellinen syy feidiin on karumpi; tässä mentiin lankakaappini ehdoilla ja päätin, että vain dk-vahvuista on lupa ostaa. Fingeringit ja mohairit, joita neulotaan tässä yhdessä, piti löytää omista jemmoista. Noh, harmaahan siitä tuli, auttamatta.


Ohjeessa on jonkin verran valinnan varaa. Kaula-aukkoon on tarjolla kaksi eri versiota. On ohuempi taitettu kaulus, joka näkyy Westknitsin omissa mallikuvissa. Ja sitten on leveämpi taitettu kaulus, jota päätin kokeilla ihan uteliaisuuttani. Hiukan jännitti, miten kaulus käyttäytyy valmiissa neuleessa - siinä ei nimittäin ole muuta muotoilua kuin tuo V-aukon kärki, mutta aika kivasti se asettuu. Myös hihoihin on tarjolla kaula-aukon tyyliin käännettyä versiota, mutta minulla pelotti, että siitä tulee sekä raskas että jäykkä, ja oikaisin resoriin. Muuten tässä posotellaan vain menemään - kyseessä on siis ns. täydellinen helppo televisioneule, varsinkin, jos  tarkoitus ei ole "marmoroida pintaa" eli vaihdella myötäänsä lankoja ja sävyjä. Yksi uusi juttu mallissa minulle oli: paita aloitetaan tekemällä kaula-aukko, minkä jälkeen tehtiin "olkasaumat" neulomalla molemmille hartioille icord-nauhat, joista sitten kerättiin silmukat niin etu- kuin takakappaleisiin. Tämä on saumaton malli muutenkin; hihojen silmukat kerätään etu- ja takakappaleiden reunasilmukoista.


Malli: Glow with the Flow, suunnittelija Stephen West (Rav link)
Langat ylhäältä alas: Kaulus ja hiharesorit ovat Louhittaren Luolan Väinämöinen DK sävyssä sinappi. Kaikki mohair ovat Sandnes Garnin Silk Mohairia (vaalean harmaa, tumman harmaa ja keltainen). Muut langat La Bien Aimée Merino Singles (sävy Cassiopeia), Madelinetosh Dandelion (sävy Smokestack/Optic), WalkCollection CozyMerino (Metal Dust), Malabrigo Mechita (Mandragora) ja Louhittaren Luola Tursas (Kurkuma). Yhteensä lankaa meni 571 g.
Puikkoset ohjeen mukaan eli 4,5 ja 5,0 mm.

Paidasta tuli melkoinen hulmuke. Tilaa on kahdellekin Outille, mutta ehkä se on tuo massiivinen kaula-aukko, joka antaa paidalle ryhtiä. Ei ollenkaan hullumpi, sano.