4.5.2018

Kengurupaita

Oikeastaan keljuttaa. Nyt, kun paita on valmis ja sitä näkee itsensä valmis tekele päällään peilistä ja vieläpä valokuvista, tulee mieleen monta asiaa, jotka olisi voinut tehdä toisin.


a) Ehdottomasti lyhyemmät hihat, puolet noista pois. Olisi ollut somempi ja jotenkin keveämmän näkoinen. Ja okei, pikkuvikoja, heleppo korjata, mutta kaikkihan me tiedämme, miten pikkuvikojen korjaaminen oikeasti menee. Niin, ne lasketaan vuosissa. Mutta voisi siis teoriassa olla sukkela juttu purkaa icord, puolet hihoista ja neuloa icord takaisin.


b) Ohjeessa paita neulotaan huomattavasti paksummista langoista. Vieläpä kaksi lankaa yhdessä. Minulla tyypillisin yhdistelmä on dk-vahvuinen lanka neulottuna sukkalangan tai fingering-vahvuisen langan kanssa. Tai vaikkapa kaksi sukkalankavahvuista lankaa yhdessä. Paidan pekaaninruskea lanka on sportti-vahvuista Madelinetoshia ja laskeskelin visusti, että se yksinäänkin riittää. Kyllä olisi pitänyt neuloa se kaksinkertaisena kyljen vauhtiraitoihin; nyt neulos näyttää pikkaisen siltä, että raitamuoto ei pysy koossa varsinkaan helmassa. Raidan neulos antaa periksi ja raita leviää.


c) Olkapäiden kolmiokaistaleet tajusin neuloa Madden tuplalangasta. Tuumasin, että painava neulos vaatii yläosaan lujuutta, jotta paketti pysyisi koossa. Mutta miksi en neulonut kaulanympärystä mustalla? Ruskea toimii ihan okei kyljissä ja icordissa, mutta että naaman ympärille ruskea rantu? Äkkiseltään aivan liian värikästä.

Mutta muutenhan tämä on oikein mukava. Jopa niin, että täällä on paidasta pelottavan kiinnostunutta nuorisoa ja minä kun aioin pitää paidan ihan itse, sillä sen taskut ovat parhautta. Ja lyhyempi hihaisena se olisi peräti jees.


Malli: Kangarullover, löytyypi Ravelrystä täältä (klik). Suunnittelija on Stephen West, kukapa muukaan.
Langat: Kokosin kaikki musta-valko-harmaat lankani projektin aluksi. Suurin osa oli jo avattuja, vyötteettömiä lankoja, enimmäkseen itseraidottuvia tai jotain seepra-kuviota tekeviä sukkalankoja. Lisäksi joukossa on Hedgehog fibersia dk-vahvuisena (sävy Teacup) ja fingering-vahvuisena (sävy Bramble). Mustista mustin on Malabrigo Riosia ja ostin jotain valkeaa Dropsin hyllystä. Ruskea on muistaakseni sport-vahvuista Madelinetoshia sävyssä Pecan. Etumuksessa on myös jotain Stephenin kurssilta saatu hopeaista bling bling -lankaa ja olisin laittanut efektiä enemmänkin, jos lankakaupat olisivat olleet auki silloin, kun etumusta neuloin. Mutta sunnuntai.
Puikkoset: Olisiko 5,0 mm? Löysää ja laskeutuvaa hain joka tapauksessa.


Jos yhdellä sanalla pitäisi kuvata tunnelmia, niin se olisi poppana. Jos kahdella, niin Annikki Karvinen, poppanastaan kuulu tekstiilitaiteilija. Ja en ole ihan vielä muodostanut kantaani siihen, miten poppanaan suhtaudun. Mutta paita ei tietenkään ole poppanaa, vaan tuntuu päällä hyvälle ja yritän siksi päästä jäykähköstä mielleyhtymästä eroon. Suosittelen ohjetta, jos ja kun teillä on tarvetta lankavaraston tyhjennykselle. Tähän saa palamaan metrejä yllättävän paljon ja tuloksena on varsin hauska paita tai tunika, riippuen omista mielihaluista. Tämmöiselle lyhyelle kevytversiolle tuli painoa 754 g.

Jatkossa aion edetä kesäisemmissä tunnelmissa. Laitoin silkkiä ja pellavaa puikoille, vaikka tänäänkin tuli taivaan täydeltä räntää. Mutta peräksi ei anneta, kohta lämpenee.

10 kommenttia:

  1. Tuo on kyllä niin täräyttävän hieno että! Ja nyt oon vähän erimieltä siitä, että onko kupari liian värikäs :) no ei oo! Tuo on just eikä melki. Jos hihat tuntuvat liian pitkiltä eikä jaksa alkaa tempomaan, niin miltähän ne näyttäisi jos teksi semmoisen remelin, joka tulisi sieltä sisäpuolelta ja sitten hihan yläosaan nappi, johon remeli kiinni? Kurttaisi hihaa kasaan. Niinkuin jossain housunlahkeissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pahuksen hankala jotenkin miettiä tuota vaatetta itsensä ylle, ennen kuin se on valmis. Kyllä se päällä tuli keskeneräisenäkin peilin edessä liehuteltua, mutta silti. Mulla on täällä semmoinen korjausjono, jossa on valmistuneita neuleita, joille pitäisi tehdä jotain.. Laitetaan hiha-asia sinne mietittäväksi, josko se jono joskus lyhenisi? Mutta kiitos, jotkut renksuttimetkin voisivat toimia.

      Poista
  2. No mutta. Tämä lyhyempi versio näyttää tosi kivalta. Ihan lähti mielikuvitus laukalle. Pahasti näyttäis olevan menossa tallin suuntaan, kunhan ei päästäis mopoa karkuun...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on pienempi ohjeen koko. Se riitti hyvin leveyteen, vaikka langat ja puikot olivatkin ohjetta kapoisempia. Pituutta otin yläosaan isomman ohjeen mukaan ja helman mallailin ihan omiin mittoihin. Hyvä tuli. Paitsi että hihat pitää vielä miettiä, saattaapi noihin silmä tottua. Annahan mopon mennä pärryttää!

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos! Hiukaan leikkisä ja vitsikäs pitää välillä olla.:)

      Poista
  4. Tulipa siitä kaunis ja rauhallinen. Sinun tapasi 'kesyttää' kaikki ohjeet taatulla ja varmalla värimaailmalla hivelee silmää. Odotan aina mielenkiinnolla sinun versiota eri ohjeista. Neulovan nartun Soile tekee aina sellaisen yllättävän rätväkän, iloisen version, jota ei olisi itse tullut ajarelleeksi, ja sinun versiot ovat rauhallisia, jopa tyyniä, juurikin värien vuoksi. Ja joku vielä sanoo, että jos tehdään saman ohjeen mukaan, niin kaikilla olisi samanlainen neule. Kattia kanssa!! 😁 Ihania teet!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, sanasi tulevat hyvään paikkaan, kun täällä on viikonloppu taisteltu rätväköiden värien kanssa ja en vain saa niitä sopimaan hyvin yhteen. Mies jo tuossa sanoi, että mitä tuota itseään vastaan taistelemaan; jos mun juttu on laimeammat värit, niin se on sitten niin. Tuo on ihan totta, että samasta ohjeesta tulee niin monta erilaista kuin on tekijääkin. Ja onneksi niin!

      Poista
  5. Noni, nyt en enää pääse eroon mielikuvasta, keskikappale on selkeä poppanaliina :D

    Ihan en kaikkia siun korjauksia allekirjottaisi, ainakin kuvien perusteella hihat on juuri oikean pituiset miun silmään. Komea kokonaisuus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, eikö olekin? Ihan ehtaa poppanaliinaa.:D

      Poista