17.2.2018

Palmikoita, kiitos!

Niin se vain aika hurahti. Koko tammikuu meni jo ja näyttää siltä, että helmikuukin on kelpo vauhdissa. Meikätyttö aloitti ensimmäisen uuden neuleensa tälle vuodelle vasta pari päivää sitten eli aika kankeaa on ollut. Jotain viime vuonna aloitettuja olen kuitenkin saanut maaliinsa. Valmis Birkin odottaa valokuvaajanani toimivan teinin inspiraatiota ja sitten olisi tämä ajankohtainen testineule, jonka ohje pompsahti Ravelryyn männä viikolla.


Cables please on testineule Westknitsille. Tällä kertaa emmin mukaan lähtöä, koska huivilla oli meikäläisen neulomisvauhtiin ja neuleaikaan nähden kohtuullisen tiukka aikataulu. Ihastuin kuitenkin Stephenin mallihuivin musta-valkoiseen briossireunukseen sen verran kovasti, että päätin haluta samanmoisen ja suostuin mukaan. Ajattelin, että kyllä se joululomalla viimeistään valmistuu.. Noh, enpä muista milloin viimeksi olisin neulonut niin, että ihan oikeasti ranteisiin sattui, mutta onpahan sekin nyt kirjaimellisesti koettu. Eikä siinä mitään, hieno huivihan tästä tuli.


Malli: Cables Please Shawl, suunnittelija Stephen West aka WestKnits. Löytyy Ravelrystä täältä.
Langat: Skein Queen Crush DK, sävy Biscuit Town, kolme vyyhtiä (kaikki meni). Briossissa vaalea sävy (mulla vaalea on päällä, Stephenillä se on alla) Skein Queen Crush DK, sävy Lady Philomere, yksi vyyhti (93 g) ja Malabrigo Yarn Rios, musta, 1 vyyhti (76 g). Nuo raidat ovat kaikkea mahdollista, mitä kaapeista löytyi sopivissa sävyissä. Siellä on aika paljon ohuita fingering-vahvuuksia, joita olen neulonut kaksinkertaisena päästäkseni lähemmäs DK-vahvuutta.
Puikkoset: 4,5 mm


En tiedä, montako kokoa Stephen on valmiin huivin ohjeen mukaan laittanut, mutta testivaiheessa niitä oli kaksi. Minä neuloin suuremman koon, koska olen iso nainen enkä ole tällä hetkellä nenäliina-kokoisten kaulanlämmittimien tarpeessa. Huivilla on kevyen pingotuksen jälkeen siipiväliä muutaman sentin yli kaksi metriä, että on siinä mukavasti massaa ympärille kiedottavaksi. Huivissa on kaksivärisen patentin eli briossin lisäksi kahta eri palmikkoa, joista toinen sijoittuu huivin keskipalkkiin ja toinen, hunajakenno, sen molemmille puolille huivin "siipiin". Tällä kertaa kyseessä on ihan normihuivi eli ohjeessa ei ole mitään Stephenille ominaisia kommervenkkejä. Jos ei pidä palmikoiden neulomisesta, niin silloin ohje saattaa tuntua tylsänpuoleiselta, sitä palmikkoa nimittäin riittää. Jos huivin koko pelottaa tai haluaa muuten kevyempää tuntua, uskoisin, että fingering-vahvuudella tulisi myös komeaa jälkeä. Tuota kokoahan on sinänsä helppo muokata omien tarpeidensa mukaan isommaksi tai pienemmäksi, ainoa matematiikkaa vaativa osuus on reunan briossi, jotta sen pääsisi aloittamaan kuvioon sopivalla silmukkamäärällä


Tykästyin kovasti huivia varten Titityystä ostamaani Skein Queen Crush DK -lankaan ja erityisesti huivin pohjavärin sävyyn nimeltään Biscuit Town. Harmaatahan se on, mutta siinä on semmoinen hauska keksimäinen ruskean vivahde, josta en meinaa saada kyllikseni. Itse asissa lämpenin keksisävylle sen verran, että sitä piti jo tilata vastaisuuden varalle lisää. Seuraavien lähiviikkojen ohjelma on tosin paalutettu umpeen: uusi testineule on lähtökuopissa ja mikäli mahdollista, vielä tiukemmalla aikataululla. Että hupsista ja sori vaan ranteille! Mutta onhan tässä mennyt monta viikkoa niin vähällä neulomisella, että josko se tuommoinen vähän rajumpi rutistus palauttaisi neulojan balanssiin? Tai sitten se on vaan niin, että pöljä ei opi.

Eikös me kohta ruveta saamaan tietoa ensi kesän festivaaliohjelmasta? Jipii, paljon mukavaa edessä!

6 kommenttia:

  1. Voi jösses kuinka komee huivi! Väritkin oikein kivat. Enkä yhtään ihmettele, jos ranteet kipeät neulomisesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei pinni! Blogger temppuilee kommenttien kanssa, ja sinun kommenttisi oli sijoitettu roskaposteihin syystä, jota en ymmärrä. Avaisin roskapostin ihan vahingossa äsken (en tee sitä koskaan) ja siellä sinun kommenttisi oli suloisessa sovussa kaiken maailman englanninkielisen robottispammin joukossa. En ymmärrä. Mutta jos olet ihmetellyt, ettei tekstisi täällä näy, niin siinä syy. Kummallista touhua Bloggerilta. Niin että kiitos kehuista ja anteeksi tämmöinen sekaannus.

      Poista
  2. Onpas ihana huivi. Loistavat värit ja nuo mallineuleiden yhdistelmät on jotenkin vaan niin huippuja. Ja ihanan pirteää huulipunaa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, pitää yrittää huulipunalla peittää tätä kaikenkattavaa harmauttani:) En ole itse palmikoiden ylin ystävä ja joudun vääntämään niitä apupuikon kanssa, koska en ole laiskuuttani opetellut ilman olemaan, mutta tämä huivi valmistui yllättävänkin joutuissaan.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos, Ingi! Jännää tuo testineulonta; sitä tulee tarttuneeksi ohjeisiin, joita ei ehkä muutoin ihan heti rupeaisi neulomaan. Niin kuin nyt tämäkin: äkkiä katsottuna ohjeessa on minulle hiukan liikaa palmikkoa, mutta niin se vain tuli tehtyä, vieläpä aika nopeasti. Ja juu, kyllä se kannatti.:)

      Poista