2.9.2017

Deschain

Toukokuussa neulasin ihanaisesta pellavasta Deschain -paitulin, joka meni metsään monessakin mielessä. Lanka ei riittänyt hihoihin ja vaikka muokkasin ohjeen leveyttä ja pituutta, fiilis ei ollut valmiin paidan kanssa järin kaksinen. Vaatekappale näytti ylläni todella oudolta. Etupaneelin pitsiosio jäi kuitenkin kummittelemaan mielen päälle sen verran, että päätin yrittää toistamiseen. Vähemmän ihkulla langalla tosin.

Anteeksi, että vääntelen naamaani tuossa alla. Aurinko häikäisi mahetsusti.

 
Malli: Deschain, suunnittelija Leila Raabe (Ravelryssä klik)
Lanka: Schoppel Reggae, 100% merino, menekki noin 7 ja puoli palleroista. Sävyn numero on 9093.
Puikkoset ohjeen mukaan.

Uusintamatsin mahdollisti Lankamaailmasta löytynyt villalanka, Schoppelin Reggae, joka on ihmeellistä tavaraa. Aivan kuin lanka olisi hiukan huopunut; vähän kuin villasta olisi tehty ohuita dreadlockseja eli ns. rastatukkaa. Vaikka lanka teoriassa onkin valovuoden päässä siitä nauhapellavasta, josta ensimmäistä Deschainiani keväällä neuloin, niin ei voi mitään, mieleeni tuli, että tässä saattaisi hyvinkin olla köyhän naisen villainen korvike. Koska lanka oli vielä alessakin, tuumasin, että testi kannattaa. Ja kyllä, Deschainista tuli ihan kelpo härpäke, kun siihen saatiin hihat ja tarpeeksi mittaa täti-ihmisen kupeiden peitoksi.


Tällä kertaa en muokannut silmukkamääriä. Ainoa muutos ohjeeseen oli se, että neuloin paidan pyörönä. Aloitin etukappaleen ohjeen mukaan ylhäältä alas, mutta jo hiha-aukkojen alalaitaan päästyäni laitoin silmukat odottamaan ja aloitin takakappaleen. Päästyäni samoihin mittoihin, yhdistin silmukat ja posottelein tulemaan pyörönä alas. Niin, ja tein minä takakappaleen helmaan lyhennettyjä kierroksia jokusen, jotta saisin etu- ja takakappaleen mittaa yhtään balanssiin. Etupuolella raskas pitsipaneeli venyttää neulosta alas ja se vaatii jo ihan symmetrian takia toimenpiteitä myös takaosassa. Pitsikuvio toistuu edessä kuusi kertaa.


Seuraavaksi pitäisi varmaan miettiä pipoja, lapasia ja sen semmoisia, mutta suurta poltetta siihen suuntaan ei ole vielä ilmennyt. Keskeneräisiä pitäisi saatella loppuun, mutta sekin tuntuu jotenkin kauhean hankalalta jo pelkkänä ajatuksena. Niiden sijaan olen aloitellut Soilen inspiroimana mohairneuletta ja pohtinut ihan tosissani, pitäisikö minunkin osallistua Sukka-Finlandiaan. Putositteko tuoleiltanne? Tiedän, ajatus on aivan päätön, mutta minulla ei ole yhden yhtä villasukkaparia ja niin, talvi on tulossa.