8.7.2017

Lystin pidossa

Jyväskylän neulefestarit on kuin neulojan joulu. Lahjat toki pitää ostaa itse, mutta niin se minun iässäni taitaa muutenkin olla. Ja hyvänen aika, että olikin ostettavaa, ihanuutta ja kaikenlaista silmäkarkkia tarjolla. Ja oppiakin vielä! Aika kului ja lystiä piisasi niin, että en muistanut ottaa kuvia juuri ollenkaan. Pahoittelen leväperäisyyttäni.




Olin paikalla torstai-iltapäivästä perjantai-iltaan. Kurssien osalta kävi tänä vuonna sikäli kehno flaksi, että mieluisimmat sijoittuivat hankaliin, jopa minulle mahdottomiin ajankohtiin tai sitten ne myytiin loppuun jo ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Ostin paremman puutteessa - niin luulin - paikan perjantaiaamuun Joji Locatellin Approach to Sweater Design -kurssille, vaikka minulla ei ole haaveita paitasuunnittelijan urasta enkä etukäteen ajateltuna kokenut suuria intohimoja aiheeseen. Tuumasin vain, että itse suunnitteluprosessin tuntemisesta saattaisi olla hyötyä. Ja kuinkas kävikään? Kurssi oli niin mainio, että uskon - jos en nyt ihan suunnittelevani - niin ainakin muokkaavani valmiita paitaohjeita itselleni sopivammaksi tämän jälkeen ihan eri fiksusti. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisin voinut oikeastaan ostaa Jojilta jokin toisenkin kurssin, sen verran hyviä vinkkejä ja selväjärkistä oppia oli tarjolla. Fanikuvaa en jäänyt jonottamaan, sillä minulla oli jo kiire tekemään hankintoja.
Olin suunnitellut etukäteen hankkivani yhdet paitalangat sekä sekalaisen joukon huivilankoja. Lisäksi haaveilin trendikkäästi sukka-blankista. Paitalangat jäivät hankkimatta, mutta huivilangoissa kärsin katkeraa runsauden pulaa. Tehdä nyt valintoja, kun voisi ottaa käytännössä miltei kaiken joka kojulta. Loppupeleissä matkaani tarttui jokunen Walk Collectionin vyyhti ja pari lisää Primrose Yarnsilta (lankakauppa Ilon koju). Varsinainen kuumotuksen kohde etukäteen oli Qinq Fibre, josta ostin alla näkyvät ihanuudet. Voi sentään!




Jostain syystä vanha ja pitkään paitsiossa ollut suosikkini, vihreä, nostatti kovasti mielihaluja. Yllä näkyvän Qing Fibren vyyhdin lisäksi toinen Primrose Yarnsin ostoksistani oli vihreäsävyinen (alla jo kerittynä ja työn touhussa). Kaiken huippuna Petrichor Yarnsin osastolta minulle suorastaan karjui mintunvihreä mohairpallero, joka ei jättänyt rauhaan. Pitkällisen taistelun jälkeen minun oli luovutettava ja haettava se mukaani, vaikka sen ostoksen kanssa totisesti puhui enemmän tunne kuin järki. Mutta jestas, että se on ihana! Olen ihan in love.


Sukka-blankin löysin Ilulta. Kuten tiedätte, olen maailman ehkä vastentahtoisin sukanneuloja, joten sitä sukkaparia odotellessa kenekään ei kannata pidättää hengitystään. Uteliaisuuttani sorruin myös yhteen La Fée Filin gradienttipalleroon. Se mahtaa olla mintunvihreän mohairin lisäksi ainoa yllätyshankinta, mutta enköhän minä sillekin käyttöä keksi. Laitan kuvia näistä, kunhan saan ne joskus puikoille.

Lopuksi pitää vielä hehkuttaa Titityyn siililankaseinää. Semmoinen oli ilmestynyt talven aikana lankakaupan takahuoneeseen vastapäätä komeaa Holst Garn -rivistöä. Tuumattiin Soilen kanssa, että huoneeseen tarvittaisiin oikeastaan nojatuoli tai jokin muu istuin. Siinä voisi istahtaa keskellä tilaa kuin taidemuseossa ja arpoa vuoroin Holsteja, vuoroin Hedgehoggeja ja pohtia värivalintoja. Se nimittäin ottaa aikaa.


Loppuaatokset:

- Jos ja kun festivaalit tästä jatkuvat (jatkuvathan?!), niin pitäisiköhän sitä festata meikäläiselläkin enemmän kuin tähän asti. Useampia kursseja?
- Jos ikinä saan enää yhdetkään sukat neulottua, niin ne voisivat tulla juuri tuosta blankista. Kutkuttaa melkoisesti uteliaisuutta tuommoinen kangassuikero.
- Hiukan jäi kaivelemaan se Louhittaren Luolan pörröinen alpakka. Olisiko pitänyt?

Niin ja saako lähettää terveisiä? Terveisiä kaikille juttukumppaneille ja seuranaisille ja hihasta nykässeille. Ja tietysti iso kiitos kaikille heille, jotka festivaaleja ovat ja olivat tekemässä. Kyllä kelpasi.

12 kommenttia:

  1. No turhaan sinua sitten lauantana kuikuilin jos kerran olit jo poistunut tantereelta. Joo, me Tytin kanssa nautimme vain tunnelmasta ja langoista, ei ostettu kursseja eikä osallistuttu muihinkaan yhteishommiin. Hyvin viihdyttiin mekin! Ja hophop, lankku sassiin puikoille niin huomaat miten löydät itsestäsi sukanneulojan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan ottaa mahanpohjasta, kun naurattaa niin kauheasti tuo minussa piilevä sukanneuloja! Mutta joo, meitä oli kolme Oulun naista, jotka arvottiin perjantaina sun Instan perusteella, ootko huudeilla vaiko etkö ole. Että kovasti oli kato yritystä nähä ja törmätä sinuun.:D

      Poista
  2. Ihania festrikuvia :) Jojin kuvasta päätellen, taidettiin istua vastakkain :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä! Eikä mitään sanottu? Oltiin tietysti niin Jojista innoissamme!

      Poista
  3. Siis olen kyllä niin kade, että naamani on ehkä suunnilleen tuon mohairin värinen... Meidän Suomen reissu piti ajoittua näiden festareiden aikaan, mutta sitten ei mennytkään matkan varaus ihan putkeen ja jäi JK:n festarit TAAS välistä. murrr...
    Sitä sisäistä sukanneulojaa voisi tulla tuonne Tour de Sockiin etsimään ;) Siellä tulee tiuhaan tahtiin niin monenlaista sukkaohjetta, ja joskus aika erikoisia epä-sukkamaisiakin ohjeita. Josko jollain semmoisella ohjeella saisi vastahakoisen sukkistelijan esiin? Ja se on ehkä maailman suurin sukka-KAL (yli 1500 ilmoittautunutta), joten seuraakin löytyy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, voi rähmä! Mutta miten minusta tuntuu, että olen nähnyt jotkain sellaista vihjailevaa viestiä, että festarit olisivat ensi vuonnakin, joten toivotaan sitä kovasti. Sitten sulla kaikki natsaa! Tour de Sock taitaa olla se kisa, jossa ihmiset neulovat yötä myöten ja kisaavat nopeimpien tittelistä. Täältä Suomesta on ollut mukana niin hirmusukanneulojia, että taitaisin jo laskea maamme tasoa ja vaikuttaa Suomi-kuvaan negatiivisesti. Mutta ehkäpä joskus, jos tästä tehostun!

      Poista
  4. Hyvän ja muskaansatempaavan tilaisuuden tuntee usein siitä, että kamera jää kasiin kun on niin asioiden imussa. Voi tuota lankamäärää, olisin varmaan mennyt tainnoksiin, jos olisin ollut paikalla. Kun mihinkään ostoksiin ei nyt pidä ruveta. Jos neulotuttaa, olisi pärjättävä tuolla merkillisellä varaastolla, joka täälläkin nurkissa pyörii. - Ja taas on toinen hartia sellaisessa moodissa, ettei saisi neulotuttaa. Ja siitä huolimatta otan matkaneuleen huomenna mukaan, lauantaina on edessä 4 tuntia junassa ilman seuraa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo hartiavaivat ovat pirullisia. Varovasti ja itseäsi kuulostellen neulot, niin jospa kipu ja muut tunteukset pysysisivät loitolla. Onhan se nyt hölmöä istua tuntitolkulla tyhjän panttina.;) Hyvää matkaa!

      Poista
  5. Festarit olivat kyllä ihan huippujuttu! Syödä nyt suklaakakkua, ostaa lankoja ja neuloa, ihan mahtista. Toki univelkaa on aikas rehvakkaasti :) taidan laittaa omat pörrölankani puikoille heti kun kotiudun reissuiltani. Ja sitten pidetään Oulussa jatkot, eikös? Niin Tuulian pupulankaa saa Martinniemestä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jatkot, ehdottomasti! Pari vyyhtiä on jo ostoksista korkattu ja neulottukin on niin, että ranteet paukkuu. Jojin festrihuiviin on lanka mietinnässä ja kyllä, Tuulian lankaa saa onneksi aika läheltä. Raivostuttaa oma pöljyys: mietin mukavaa väriparia niistä alpakoista ja vasta kotona tajusin, että voihan sitä neuloa yksivärisenkin pörröpaidan. Että oisin ottanut sitä ihanaa oliivia sitten sen kaksi vyyhtiä, mutta hidas mikä hidas.

      Poista
  6. Miuta jäi kans kutkuttelemaan se sama Auteretar, siinä näet oli alpakkaa mukana toisin kuin muissa tarjolla olleissa pörröpatukoissa/pallukoissa! Pitänee seuraavalla Oulun reissulla tehdä pyhiinvaellus Martinniemeen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Soile ehti ostaa Auteretarta jo aiemmin ja olen nähnyt hänellä siitä neulottua pintaa. Se eroaa tosiaan normimohairista aika tavalla ja siitä tulisi ihana marraskuuntappopaita. Samanlainen reissu pitää mullakin tehdä, jahka värjäri palaa lomalta. Kolme viikkoa muistaakseni.. ;)

      Poista