14.1.2017

Lapaset sentäs

Täällä ei nyt oikein kulje. Noh, lapaset sentään sain tehtyä.


Vuoden vaihteen ykkösneuleeni, Andrea Mowryn Find your fade -hittihuivi, ajoi seinään viikko sitten massiivisten väriongelmien takia. Sain jostain päähäni, että kun kerran feidataan, niin sitten feidataan kunnolla eikä tehdä mitään selkeitä värinvaihtoraitoja. Stoppi tuli tilanteessa, jossa vaalenpunaisesta pitäisi päästä huomaamattomasti volyymia lisäämällä Louhittaren luolan pinkkiin sävyyn Ärjy. Siihen väliin ei taivu mikään jemmalangoistani eikä niiden yhdistelmistä. Tilasin hädissäni Titityystä apuja yhden vyyhdin verran, mutta se sävy oli ihan puhdas huti ja virhetikki. Sitten huomasin, että uusi lankaputiikki, Ilo, myy siilisukkalankaa minivyyhteinä ja tilata räväytin pari sellaista. Se paketti odottaa vielä postissa. Enempiä kokeiluja varani eivät kestä ja huivi joutuu telakalle odottelemaan sitä, että pääsen joskus asialliseen lankakauppaan ihan fyysisesti valkkaamaan värejä. Toivon kovasti, että Ilon tilaus pelittäisi ja saisin huivin pois käsistäni. Toivon myös, etten saisi niin usein kaikenlaisia typeriä päähänpinttymiä, niin kuin nyt tämä ajatus huomaamattomista väriliukumista. Elämä olisi huomattavasti helpompaa.


Huiviasian hyydyttyä päätin vihdoinkin neulasta itselleni islantilaisen kaarrokepaidan. Malli on ollut katsottuna jo pitkään ja värisävytkin olen päättänyt aikaa sitten. Projekti vaatii Léttlopia ja sitä saa ostettua onneksi ihan paikallisesta. Arkisin tekee tiukkaa ehtiä kaupoille ja ikään kuin fiilistelläkseni jo tulevaa paitaprojektia, kaivelin alkuviikosta Léttlopijämäni kaapista ja pistin lapaset puikoille. Tarkoituksena oli tehdä paitaostokset tänään lauantaina. Arvannette, ettei se mennyt niin. Ohjeen silmukkamäärillä ja puikkokoolla lapasista olisi tullut ihan hillittömät patakintaat. Kun vihdoin löysin hyvän yhdistelmän kokoasiaan, huomasin neuloneeni kovin ruman värisen lapasen. Taas purkamaan. Simppelin vantusparin vääntämiseen meni siis koko viikko. Fiilikset olivat kuitenkin hyvät aina siihen saakka, kunnes löysin itseni tänään nykimässä paikallisen lankakaupan ovea. Siinä luki "Suljettu lauantaisin". Hemmetti. Tietysti muistin vasta kotona, että Léttlopia olisi saattanut löytyä myös TaitoShopista. Olen siis takaisin lähtöpisteessä.


Malli: Handtak kirjasta Islantilaisia neuleita. Ohje löytyy myös Ravelryn kautta (klik)
Langat: En neulonut kaksinkertaisesta langasta. Tumman harmaa/musta lanka on Dropsin Nepalia ja loput Ístexin Léttlopia. Mukana on myös hippunen Madelinetoshia DK-vahvuisena. 
Puikot: Koko lapanen on neulottu 3,5 millisillä. Silti tuli isot. Kostutuksen jälkeen vanttuut pyörivät hetken kuivausrummussa, jossa ne pienenivät sopiviksi ja tulivat samalla hyvin hennosti huopuneiksi.

Niin että mille sitä sitten ryhtyisi? Se postipakettiasia tietysti ensin, mutta... Viikko töissä lomien jälkeen ja pää on autuaasti tyhjentynyt kaikesta siitä, mitä oli tarkoitus neuloa seuraavaksi. Villi ja vapaa ajatus?

6 kommenttia:

  1. Villi ja vapaa ajatus: Seuraavaksi sä lennät sinne Islantiin ja ostat ne langat paikan päältä siihen kaarrokepaitaan. Ja tarkistat etukäteen, milloin ne kaupat on siellä auki. Paluumatkalla pääset paidassa jo puoliväliin. Kivaa reissua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvin sinä minua luet. Viime aikoina on tullut tutkittua aika paljon Islannin lentojen hintoja.:D

      Poista
  2. Komeat tuli lapasista! Miekin neuloin nää jokunen vuosi taaksepäin, tykkäsin! Tosi helpolla saa "vaikean näköiset" lapaset :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, niin saa. Ja arvostan aina kovasti malleja, joihin saa upotettua jämälankanöttösiä - edes vähän. :)

      Poista
    2. Kiitos! Rasat ei ole täällä meidän kulmilla kovin usein kuultu ilmaus, se kuulostaa siksi aina niin hauskalle.

      Poista