23.6.2016

Mittumaarin värinen

Kisa mieluisimmasta juhannuskäsityöstä on ratkennut. Aion neuloa mohairpilveä! Ja ihmetellä sitä, miksi olen syrjinyt mohairia monen monta vuotta - tämähän on kivaa ja höttöistä, kevyttä kuin perhosen lento.


Puikoilla on Nancy Marchantin Iris Divine, johon löytyy Ravelryn kautta maksullinen ohje. Nancyn mohairhattarat kuumottivat jo pitkin kevättä, mutta lopullinen palo syttyi vasta, kun näin huiveja livenä: Soilen keltaisen Autumn Lacen sekä Nancyn itsensä Willown. Voi pojat sitä keveyttä! Kuten tapoihini kuuluu, tuskailin tovin värien kanssa, mutta nyt näyttäisi siltä, että voittoisa cambo on vihdoinkin löytynyt. Yritin alkuun keltaisella, mutta sille ei löytynyt tarpeeksi näpsäkkää kaveria. Sitten aloitin harmaalla, mutta suureksi järkytyksekseni se ei potkinut kylliksi. Tämä kuvien vihreä yhdistelmä ei ole sekään mikään napakymppi, vaan paikallisten lankakauppojen vaatimattoman mohairtarjonnan rajoissa väkisin väännetty kompromissi. Jostain kumman syystä olisin halunnut syvän tummanvioletin huivin, peräti reuhakkaan, mutta sellaista ei tietenkään ollut tähän hätään saatavilla.

Menen nyt jatkamaan. Nykyisellä neulontavauhdillani kaikki mahdollisuudet on käytettävä viisaasti hyödyksi. Toivotan samalla teille kaikille mukavaa Mittumaaria! Mitäs te aiotte neuloa?

17.6.2016

Alive and kicking

Ei ollut tarkoitus, mutta niin vain kävi. Olen lomaillut blogistani sen verran tehokkaasti, että ehdin jopa unohtaa tunnukset tililleni. Nyt ne on sitten Bloggerin suosiollisella avustuksella kaivettu esiin, eikä yhtään liian aikaisin, sillä täällä on jotain näytettävää.


Malli: Briochevron cowl, suunnittelija Stephen West.
Langat: Enimmäkseen Madelinetosh Tosh DK sekä Louhittaren luolan Tuulian Tytär. Sinapinkeltaisen merkki on Cascade220 Heathers.
Puikkoset 4,0 mm.


Aloitin Stephenin patenttihärpäkkeen jo joskus kevättalvella ja kauan sitä tulikin tahkottua. Kaksi ensimmäistä aloitusta purin koko- ja väriongelmien takia ja tämä kolmas, nyt valmistunut versio, hyytyi kevään kovaan työputkeen. Siihen samaan hyytyi blogikin. Ja Instagram. Oikeastaan kaikki. Koetan tässä hiljoksiin palata normaaliin elämisen rytmiin myös käsitöiden osalta. Kävin ottamassa vauhtia kuun alussa Tampereen Kerässä Soilen kanssa, jossa kursseilin sekä Nancy Marchantin että Stephen Westin kanssa ja kivaa oli. Stephenin tapaan jälleen ensi kuussa Jyväskylän neulefestareilla ja vähitellen alkaa tuntua siltä, kuin olisin pahimman luokan bändäri kiertämässä artistin jokaista keikkaa.


Tästä nyt valmistuneesta neuleesta ei ole pahaa sanottavaa. Halusin härpäkkeen mitan jetsulleen, sillä en pidä liian löysistä, rintapielen päällä valuvista kaulureista. Se onnistui. Eka version liika leveys kutistui vaihtamalla pienempään puikkokokoon ja väritkään, vaikka niitä nyt kerrankin on, eivät ole liian reuhakkaat. Uskallan luvata tälle kaulurille paljon käyttöä, jahka kesästä selvitään.


Brioché kiinnostaa edelleen; saas nähdä, mille tässä seuraavaksi ruvetaan. Parin kuukauden tauko harrastuksista nollasi pään aika tehokkaasti myös jatkosuunnitelmien osalta; yht´äkkiä jono onkin ihan tyhjä enkä muista lainkaan, mille piti alkaa seuraavaksi. Pöydän kulmalla keikkuu huiveiksi haluavia sukkalankoja ja mohairia, luultavasti jatkan niillä. Onneksi telkussa riittää jalkapalloa ja HBO:lla Game of Thronesin kuutoskauden loppurytinät - niillä pitäisi saada projekti kuin projekti hyvään lentoon.