1.7.2016

Minkä värinen on paloauto?

Eräänä päivänä asioidessani kylillä tajusin, että minulla oli ylläni pitkää mustaa lahjetta ja hihaa, kun taas muilla näytti riittävän heleitä värejä, kukkamekkoa sun muuta kesäistä liehuketta. Koin hetken olevani enemmän outo, kuin yleensä. Tuli kummallinen tarve saada huomiopunainen vaate.


Ystäväni ehätti jo siunailemaan minulle outoa värivalintaa, mutta älkää te peljästykö. Minulla on kuivumassa mustavalkoinen kangas sitä varten, että tekaisen heti perään tämmöisen toisen - mekko- tai puseromitassa. Ihan siis pitovaatteeksi. Tämän punaisen todellinen ongelma ei ole nimittäin väri, vaan kankaan laatu. Nappasin Eurokankaasta mukaani turhan sporttisen ja ohuen kankaan; tämän kanssa saa olla aika tarkkana alusvaatteita valitessa. Kangas myötäilee häpeilemättömästi jokaista niemeä, notkelmaa ja pikkuhousun rajaa eikä sitä selvästikkään ole tarkoitettu näin löysänahkaisen täti-ihmisen pidettäväksi. Vaatteen malli sinänsä on kuitenkin kiva. Mekkosta voi pitää polven yläpuolelle ulottuvana mekkona tai sitten kapean helman voi vetää ylemmäs minimekkomittaan/ tunikaksi, kuten yllä olevassa kuvassa. Helttamaiset hihat ovat aika hauskat.


Kaava: Burdastyle 6/2012, mekkokaava nro 134. Lehdessä on mekkoon kuvallinen ompeluohje. 
Kangas on valittu Eurokankaan trikoolaarista värin ja tekokuitumaisen koostumuksen takia. Minulla ei ole remontin takia pesukonetta eikä kuivausrumpua käytössä ja halusin päästä ompelemaan heti ilman esipesurumbaa, siksi jätin luonnonkuidut rauhaan.
Terävä havainto: Jos jollakulla (köh, köh) on tarvetta peitellä ylimääräisiä kiloja, tässä voisi olla luottokaava siihen vaivaan. Kunhan vain on kangasvalinnan kanssa minua tarkempi.

Se hyvä puoli tässä projektissa oli, että tuijoteltuani tovin punaista, minulla ei tee enää pätkääkään mieli reipasta väriä muualle kuin kukkapenkkiin. Täällä palataan tyynen rauhallisesti normaaliin hillitympään olotilaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti