19.3.2016

Ruusuja ja mammanpoikia

Husqvarnani on edelleen huonossa hapessa, mutta niin vain sain sinnillä pakerrettua ompelukseni loppuun. Ongelmien takia en uskaltanut ajatellakaan kaksoisneulaa, joten viimeistelypuoli ei ole ihan sellainen, kuin mitä toivoisin, mutta tällä mennään. Ainakin siihen saakka, kunnes Huskyni on taas vedossa.


Löysin viime kesänä Eurokankaan palalaareista mellevää kukikasta joustokangasta, jota kotiutuin peräti kahdessa eri värissä. Jos kangas ei ole scubaa, niin ainakin se on hyvin lähellä sitä. Tarkemmalla tutkiskelulla huomasin, että kuviot eivät mene kankaassa symmetrisesti, vaan pikemminkin päin vastoin ja kankaat hautautuivat muiden töiden alle. Nyt kevään korvilla kukkakangas palasi mielen päälle ja ajattelin testata sillä viime vuotista Ottobre womanin kaavaa "Sporty shape" lehdestä 2/2015.

Itse kaava on hyvä. Jätin vyötärösaumat pois samoin kuin vetoketjun. Voimakaskuvioinen kangas ei varmasti ole tälle mallille se paras vaihtoehto, koska niin etu- kuin takakappalekin koostuu useammasta osasta, mikä tekee kuvioiden kohdistamisesta aika haastavaa ja toisaalta rikkoo kuvion. Tiesin jo aloittaessani, etten saa tällä kankaalla kuvioita natsaamaan, mutta päätin silti ryhtyä toimeen. Koetin katsoa kuvion keskikohtaa niin, että saisin kaula-aukon ympärille kukkaköynnöstä ja että seuraava kuvio kiertyisi suurin pirtein napa-alueelta sivuille, mutta siihenpä ne kohdistukset sitten jäivät. Ommellessa symmetrian puute ja kohdistuongelmat ottivat aika tavalla pattiin, mutta sitten totesin, että eiköhän tästä ihan kelpo tunikamekkonen saada, vaikka toisessa kainalossa onkin ruusu ja toisessa ei. Kuvissa tosin kainalossa ovat mamman omat pojat.


Vaikka edellisen postauksen Aku Ankka -tunnelma alkaakin pikku hiljaa rakoilla, olen ollut käsityörintamalla jokseenkin varovainen yhtä aktiivisesti etenevää virkkaustyötä lukuunottamatta. Sen sijaan olen lukenut jälkijunassa Marie Kondon Konmari-siivouskirjaa ja katsellut huusholliani "sillä silmällä". Tänään näin ensimmäiset mustavarikset täällä Oulussa ja niiden innoittamana kävin pihamaalla tarkistamassa, josko lumikellotkin jo, mutta ei ihan vielä. Kohta. Orastava siivousvimma, muuttolinnut ja lumen hupeneminen kukkapenkistä ovat juuri nyt parasta, mitä tiedän. Ja tuo valo!


14 kommenttia:

  1. Oih. Minusta mekon veihätys on just siinä, ettei symmetria ole ihan loppuun asti ankaraa, vaan on vähän persoonallista poikkeamaa siellä täällä. Kauneus on katsojan silmässä. :) Valo! Sitä melkei voi taas uskoa selviytyvänsä hengissä kesään asti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minussa taas on sitä vikaa, että pitäisi olla jetsulleen, mutta onneksi näin vanhemmuuten sitä löystyy tuossakin asiassa.:) Ihan pitovaate tästä tuli, en valita.

      Poista
  2. oi miten kaunis, kyllä tuossa miun mielestä on tarpeeksi symmetriaa. niin jos kangas ei ole symmetrinen niin eihän siitä silloin voi edes tulla täysin symmetristä. Taikka sitten siulla olisi pitänyt olla sitä metritolkulla. Kyllä tuolla kesäjuhliin menee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäjuhliin.. nyt pitää hommata semmoiset!;)

      Poista
  3. Kaula-aukon kukkaset näyttävät kuin olisivat kirjottuja. Valo on aivan ihana. Köllittiin eilen Bertan kanssa molemmat sohvalla auringon valossa. Teki hyvää. Lumikellojen puutteeseen ostin kaksi isoa ruukullista perunanarsisseja ja kimpun tulppaaneja. Noin ensiapuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä mahtaa olla kukkakauppiaille hyvä sesonki. Kevään kaipuussa tulee napattua miltei joka kauppakerta joku ruukku tai puska mukaan.:D

      Poista
  4. Hieno mekko on, ja ihana tapetti ja suloiset kissat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Nova Melina! Kissoilla on kovasti menohaluja ulos, taitaa tuoksua kevät nenään.

      Poista
  5. Kaunis mekko =) Meillä on lunta vielä niin paljon ettei tarvitse haaveilla sen sulavan ihan parissa päivässä. Mut sieltä se kevät tulee. Ja tulpaanit ja narsissit piristää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulee se! Mulla yleensä sulaa osa penkeistä jo aika aikaisin. Lumikellot nousevat varmaan pian ja sitten ruvetaan odottelemaan muita sipulikukkia. En yhtään vain muista, paljonko ja mihin penkkiin sipuleita syksyllä istutin. Tietysti jos seuraisi myyrän jälkiä, niin saattaisi se penkki löytyä...

      Poista
  6. Ihana mekko! Kangas on ihan täydellinen kesämekkokangas. Ja epäsymmetrisyys ei ainakaan minun silmääni pistä yhtään. Ihanat kisupojat <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt ei puutu sitten muuta kuin se kesä!

      Poista