20.9.2015

Asemissa

Neuleaika on vähissä enkä pääse esittelemään valmiita neuletöitä ihan vähään aikaan. Niiden sijaan ajattelin vilautella keskeneräisten ja tulevien projektieni kasan erästä kulmausta. Kyllä, minulla on kasa.


Tässä tämän hetken kuumin kulmaus, hottikset. Muheva harmaa puikoilla on ikisuosikkiani, Léttlopia, ja siitä on kasvamassa hiljoksiin Heidi Kirrmaierin Nanook. Tämä projekti kaipaisi tosin jotain hittisarjaboxia vauhtiin päästäkseen, sillä olen edennyt vaiheeseen, jossa ei oikeastaan tapahdu ns. suoran-oikean lisäksi mitään muuta. Ihan eniten minua polttelee lankojen alla pötköttelevä Eurokankaan villasekoite, joka pääsee käsittelyyn heti, kunhan selviän tämän viikonlopun urakkaluontoisista työtehtävistä. Selvät, joskin hivenen mutkikkaat, visiot löytyvät myös Titityystä keväällä ostamalleni vyyhdille. Kun vain muistaisi, mitä ihmettä tuo lanka oikein on. Joku The Uncommon Tread -lanka ehkä, argh.


En tiedä, hoksaako siellä päässä kukaan kummastella viimeisintä neulekirjahankintaani, mutta täällä päässä ei ole naurusta meinannut tulla loppua. Puikkomaisteri onnistui tekemään sen näköisen ja oloisen sukkakirjan, että jopa paatunut sukanneulonnan välttelijä joutui raottelemaan kukkaron nyörejään. Ihana kirja, mutta en lupaa mitään. Kiitän Tiinaa silti jo tässä vaiheessa osiosta "Äidillä on parhaat lelut". En olisi muistanut itse lähteä kaivelemaan näitä neulojan teknisiä apuvälineitä Tiinan blogista, vaikka on niitä siellä esitelty. Nappaan heti ainakin yhden lelun itselleni käyttöön, tarvetta on.

Mutta hei, nyt sen urakan kimppuun. Mukavaa sunnuntaita kaikille!

12.9.2015

Kelit on täällä taas

Vaikka seinustan mittari näyttää hellelukemia, laitatutin lapselle pipon päähän ja vein metsään.


Malli: Dropsdesignin ilmaisohje Drops 72-19. Löydät sen täältä (klik). Tein pienemmällä silmukkamäärällä ja lisäsin tupsun. 
Lanka: Rooster almerino aran, sävy 305 Custard. Menekki tasan 2 kerää. 
Puikkoset olivat vitoset. Jälkiviisaana valitsisin pykälää tai puolta pienemmät.

Olen saanut langan blogin kautta Neulovillasta testattavaksi. Mikäli ymmärsin oikein, Rooster yarnsin lankoja ei maassamme muualta saa ja ainakin minun puikoillani ko. firman tuote oli ensimmäistä kertaa. Baby alpakan ja merinovillan sekoite osoittautui Neulovillalta joka suhteessa nappivalinnaksi; että löytyi vielä lanka, josta meidän perheen herkkähipiäisillä vekaroilla ei ole valittamista. Piposta ja pipokuviin pääsystä kirjaimellisesti tapeltiin ja kuten kuvista näkyy, isompi voitti. Eipä silti, lanka tuntuu todella hyvältä myös neulojan käteen.

Nyt pitäisi sitten keksiä jokin muu ns. tv-neule. Olen vihdoinkin oppinut neulomaan samalla kun katson rästiin jääneitä ohjelmia ja sarjoja koneelta. Tietenkään tämä ei päde kaikkeen, mitä tulee; liian jännää ei saa olla tai sitten neuleen on oltava miltei aivotonta laatua. Muuten käy kuten Soilelle.

6.9.2015

#dottieangelfrock

Ompelet sitten kaftaania, totesi ystäväni nähdessään puolivalmiin ompeluksen roikkumassa vaatehuoneen ovessa. Mutta hei, hän jatkoi, siinähän on väriä! Ja totta se on. Väriä on, peräti pinkkiä, vaikkakin vaate on - tietysti - enimmäkseen harmaa.


Malli: Simplicity 1080 Misses´ dress or tunic.
Kankaat: Oman kaapin perimmäisiä jemmoja. Yläosa jonkinlaista puuvillapopliinia, alaosa on leikattu vanhasta pöytäliinasta. Taskut ovat vuosi sitten tehdystä verhoilutyöstä ylijääneitä tilkkuja. Ainoa uutena ostettu on taskuja ja kaula-aukkoa alavarana kiertävä kanttinauha. Se on Eurokankaasta.
Koko: M, mutta otin aika tavalla siitä saumoissa sisään. S olisi riittänyt vallan mainiosti.
Huolenaihe: En ole tunnettu järin innokkaana silittäjänä ja mekon yläosan kangas tuntuu ryttääntyvän pelkästä katseesta. Joutunen tekemään raudan kanssa jatkossa tuttavauutta tiheämpään, kuin mitä haluaisin.


Nillitin täällä pari postausta sitten mekon ompelun pitkittyneitä vaiheita. Sama meno jatkui finaaliin saakka, sillä onnistuin hukkamaan kaavojen mukana tulleet ompeluohjeet. Onneksi on sosiaalinen media, johon mekkoja jo ommelleet ovat liittäneet hyvinkin yksityiskohtaisia ompelukuvia. Niiden avulla olen päätellyt esimerkiksi etuosan taitosten suunnat sekä solmimisnauhojen kiinnityksen. Tiedä sitten, onko kaikki just jetsulleen, kuten mallin suunnittelija on tuumaillut, mutta eiköhän tuosta esikuvansa kuitenkin tunnista.


Pakko hehkuttaa tuota In Wearin harmaata täyspellavajakkua. Löysin sen kirpputorilta seitsemän euron hintaan. Ei mitään vikaa, täysin soiva peli.