22.2.2015

Harmaavarpunen

Jokin aika sitten löin kirveeni kiveen Catniss Cowl -tyyppisen härpäkkeen kanssa. Saattoi jäädä jotain hampaankoloon, koska saattelin maaliinsa samantyyppisen, mutta enempi täti-ihmiselle sopivan version samasta aiheesta. Ihan kymppi se ei ole, mutta rohkenen ounastella siitä ns. pitovaatetta.


Malli: L´Enveloppe, suunnittelija Sally Melville
Lanka: Novitan Suomivilla värisävyssä 045, menekki ehkä 7-8 kerää. Sori, että olen niin huono näissä langanmenekkiasioissa.
Puikkoset olivat 4,0 mm.


Kuten blogin nimikin kertoo, olen - ja olen aina ollut - harmaan sävyjen ystävä. Tiedä sitten, onko harmaata katseltu tälle talvelle jo vähän liikaakin, sillä jotain tehostepotkua tahi raitaa minulla teki härpäkkeeseeni mieli. Tarkkasilmäiset huomannevat, että päädyin sitten rohkeana tyttönä toiseen harmaan sävyyn, joka kiertää virkattuna reunuksena pitkin työtä ja sen saumoissa. Tosi rajua. Lisäksi riehaannuin askartelmaan härpäkkeen etukulmaan puuhelmikoristeen, joka on itse asiassa aika jees.

Koska olen selvästi jonkinlaisessa kevätvillissä, lähdin mukaan myös ilahduttamishaasteeseen, joka napasahti tähän osoitteeseen Soilelta. Hetken fundeerattuani päätin puolestani ilahduttaa Juttaa. En tiedä, onko siellä pikkulapsiarkea elävällä ihmisellä miten paljoa aikaa haasteisiin, mutta varo vain Jutta, minä aion ilahduttaa sinua joka tapauksessa. Systeemin säännöt ovat seuraavat:

- Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (päätät itse määrän)
- Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastebloggauksen blogissaan, laita ilahdutusasia vireille. Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kirjeen, kortin, pienen herkun tai jotain omatekemää. Ilahduttaa voit vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!
- Voit tottakai ilahduttaa myös haasteessa mukana olevia bloggaajia, mutta silloin haastetun ei tarvitse enää itse haastaa uusia kirjoittajia.

Mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille!

20.2.2015

No tuota, ei mulla korppia

Kyllä on taas jekutettu niin, että ihan poskia kuumottaa. Lupasin lähettää korpin, kun on valmista. Ensinnäkään ei ole mitään valmista. Luettu on kyllä, jopa niin, että oikein rupesi tekemään mieli lankaisten harrastusten pariin. Toisekseen mulla mitään korppia ole, edes varista. Saatte siis tyytyä tähän meille jo jokunen kevät sitten ilmaantuneeseen vaaleanpunaiseen tipiin, joka on siitä lähtien asunut enemmän tai vähemmän tiiviisti teepaketista tehdyssä pesässään. Tsirp!


Ja tipin viesti on se, että täällä aletaan selkeästi heräillä talviunilta. Lastenhuoneen puukin jo kukassa. Vielä kun saisi influenssasta kärsineen pesueensa jaloilleen, että voisi vallan riehaantua omien hommiensa kanssa. Tunnen kummallista kuumotusta ompelukonetta kohtaan; saattaa olla, että aloitan siitä. Pitää vain napata ensin kiinni se kuuluisa Inspiraatio! Ihan jo jänskättää, että mitä sillä on mulle tällä kertaa.


2.2.2015

Lähetän korpin, kun on valmista

Kuumetauteja, synttärihumua ja sen sellaista. Ja sitten keksin ruveta harrastamaan lukemista oikein urakalla. Huomaatteko, miten kiemurtelen kuin mato koukussa ja koetan keksiä tekosyitä sille, miksi käsityörintamallani (ja blogissa) vallitsee kuolemanhiljaisuus?


Tai ei sentäs, karkasin liioittelun puolelle. Mutta totta on se, että katsottuani putkeen neljä tuotantokautta Game of Thronesia en meinaa selvitä ko. fantasiasta reaalielämään ollenkaan. Hälventääkseni vieroitusoireita päätin ryhtyä lukemaan kyseisen Hbo-tuotannon takana olevaa kirjasarjaa, jossa sivuja todellakin riittää. Toki minä yritän neulasta aina jossain raossa, mutta pelkäänpä, että valmiin tulo kestää. Tämän blogin takia ei siis kannata olla vähään aikaan valmiusasennossa, minä jään toviksi lukulomalle.

Kuvissa Onni yrittää tehdä selvää lankakerästä, jonka toisessa päässä on keskeneräinen L´Enveloppe. Ja ne kaksi muuta ovat edelleen kesken. Tietysti.