2.5.2015

Raitapaita

Ompelusta tulee nuoruus mieleen. Yhteen aikaan olin enemmän sinut ompelukoneen kuin puikkojen kanssa; jossain vaiheessa taisin surauttaa iltamenoihin aina uudet vaatteet. Kun vaate oli valmis, minä olin valmis. Siihen aikaan isommat neuletyöt jäivät aina kesken. Puseroita neulottiin paloina eikä saumattomina pyöröillä, kuten nykyään. Taisin uupua aina ensimmäisen palasen jälkeen.


Ompelu on omituisen nopea tapa tehdä vaate. Sitä kun on hitaampana neulojana tottunut tahkoamaan yhtä neulepaitaa jopa kuukausia, tuntuu melkein laittomalta ommella valmis vaate yhdellä istumalla. Kuvan tunika ei tosin kuulu siihen joukkoon. Kangas toimii kuin kastemato; se supistuu lyhyeksi ja sen rengasmainen rakenne venyy ja paukkuu jopa kolminkertaiseen pituuteen lepotilan mitoista. Esimerkiksi kaula-aukon saaminen siistiksi vaati melkoisesti hermoja ja sain homman vietyä maaliinsa vasta resorin avulla. Tunikan kaava on 5/2013 Ottobre -lehden Friday Evening, kangas jotain nuoruuden perintöä omista jemmoista.

Käsitöiden osalta kevät on mennyt enimmäkseen ommellessa. Vaikka ompeluharrastus jatkuu, olen tullut siihen lopputulemaan, että olen enemmän kotonani hitaan, silmukka silmukalta rakentuvan neuleen tai virkkaustyön parissa. Mukava tehdä välillä syrjähyppyjä Husqvarnan kanssa, mukavampi palata nojatuoliin neuleen ääreen. Sinne olen menossa nytkin, minulla on harmaata villaa ja alpakkaa puikoilla.

8 kommenttia:

  1. Minäkin olen joskus aikanaan ommellut vaatteita itselleni. Tuota ompeluinnostuksen uutta tulemista odottelen vielä... Tunnistan tuon tunteen, että hidas on hyvä! Eipä pääse tulemaan niin isoja virheitäkään! Ommellessa ja leikatessa voi hetkessä tuhota työn.
    Mukavaa neulomissunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo, mitä sanot virheistä, on niin totta. Neuloessa voi aina purkaa. Kun valmis vaate ei enää miellytä tai mahdu päälle, langat voi halutessaan käyttää johonkin muuhun. Uudelleenkäyttömahdollisuus on tietysti ompeluksillakin, mutta tuo leikkaamisvaihe ja joskus myös ompeluvaihe on usein lopullista. Se siinä on hyvä puoli, että tämmöinen boheemimpi ihminen saa harjoitella tarkkuutta. Ei viitsi lähteä tukka putkella tekemään, vaan maltti on valttia!

      Poista
  2. Kivannäköinen kangas tuossa paidassa.

    Kunhan Edith- täti tajuaa häipyä, toivottavasti ensi viikon sunnuntaina, otan ompelukoneen ja saumarin esille. Kaipaan jotain nopeaa. Halusin palmikkotakin jälkeen jotain simppeliä neulottavaa, ja nyt minulla on lobotomia. Sitä paitsi aloitin sen &%#?!!! simppelin paidan alusta 11.5 kertaa.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kangas on todella vanha. Väritys on hyvä, siksi sen kait olen säilyttänytkin. Kommenttisi jälkeen mietin, että taisin olla väärässä. Koska olen surautellut töiden takia vain nopeita ompeluksia, kaipaan selvästi neulehetkiä. Jos olisin, kuten sinä, neulonut veri päässä palmikkoa, voisi hinku ompelusten kimppuun olla jokseenkin valtaisa. Joten ymmärrän pointtisi. :)

      Poista
  3. Kankaan pinta näyttää kuin kirjoneuleen nurjalta puolelta. Rouvalla on jo piha vihreänä, täällä tullaan perässä. mitä nyt myyrien kanssa on sotatila. Kohta annan tuon kissan metsästää ihan vapaana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen pihalla tonkiessani löysin paikan, mihin myyränkutale jemmaa saalistaan. Hyviä, tuoreita, isoja tulppaanin lehtiä. Ja minä kun luulin, että siili olisi hätistellyt myyrän tiehensä. Vielä mitä. Siilin mökin yhdellä kantilla on myyrän mentävä kolo tiiliseinän ja mökin välissä ja se oli sullottu täyteen tulppaanin lehtiä. Että on sitä sukukuntaa täälläkin. Mutta joo, vuokot ja sipulikukat ovat pinnassa, krookusten kukinta on jo ohi, tulppaanin nuppuja olisi jo ihan kivan kokoisia.. huolettaa vaan se myyrä, että viekö taas kukkivat varretkin kuten joskus on päässyt käymään.

      Poista
  4. Ekaa kuvaa nopeasti vilkaistessani luulin että oli neulepaidasta kyse :D Hyvältä näyttää! Miutakin näin kevään tullen kutkuttelisi päästä ompelemaan, uusi Mekkotehdas aikuisille houkuttaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oiskin neule!:D Minä ostin sen Mekkotehtaan myös, mutta en nyt sitten oikein tiedäkään, mistä alkaa. Aika leveitä ne mallit, pitää kuulostella, miten koot ovat ihmisillä menneet. Siinä lasten mekkokirjassa oli ainakin tosi väljiä ne koot. Mutta yritellä pitää, joku mekkonen kesäksi olisi ihana!

      Poista