20.9.2014

Varttimekko

Rohkaisin mieleni ja tiedustelin varovasti Imperiumin sotilaita vastaan taistelevalta jediritariltani, josko hän haluaisi sovittaa uutta mekkoaan. Hän halusi, mutta hän ei halunnut keltaisia tennareita, vaan mudasta likaiset vihreät. Ja hän ei antanut kammata hiuksiaan eikä laittaa lettejä. Housuja hän ei halunnut missään tapauksessa, sillä jediritarit eivät pientä syyskuun tuulta kavahda. Onneksi mekko sentään on 100% merinovillaa. Ja niin, kengät vaihdettiin kyllä, mutta tietenkään emme päätyneet niihin, joita minä kovasti koetin tarjota. Mutta en valita, sain kuin sainkin nappaistua muutaman kuvan ennen kuin aurinko laski mailleen, vaikka lapsi oli suurimman osan ajasta maassa kontallaan kaivamassa hämähäkkejä ja muita hirveyksiä.


Saanko siis esitellä: miesten villapaita kokoa L, merinovillaa, merkkiä Sand. Ostettu kirpputorilta eurolla. Yllä olevassa kuvassa vasemmalla mallia "ennen" ja oikealla "jälkeen". Koska tytär ei ole tällä hetkellä rimpsujen perään, turhia hörselöitä ei tarvita ja vaate on erittäin basic.


Paita on viettänyt pari viikkoa ulkona tuultumassa kelissä kuin kelissä. Tänään leväytin sen ruokapöydälle ja nostin tyttären lempimekon sen päälle niin, että villapuseron kaula-aukko oli jetsulleen lempimekon kaula-aukon kanssa kohdillaan. Sitten otin kylmästi sakset ja ilman mitään kaavan tuherruksia leikkasin lempimekon mukaisesti villapaidasta osan irti. Vanha mekko toimi siis kaavana. Villamekon etu- ja takakappale olivat yhtä ja samaa palaa, sillä villapaidan hartiasaumasta osa jäi entisiin hommiinsa. Villamekon hihat on leikattu paidan hihoista niin, että se, mikä oli ennen aikuisen koossa ranteen resorina, on nyt lapsella kyynärtaipeen kohdalla. Mekon hiha on todella kivan näköinen, kun sitä pukkaa hieman ylemmäs, jolloin hihan pallomainen muoto korostuu. Mutta tytär ei puffihihoista perusta, vaan veti, kuten kuvista näkyy, hihat niin suoriksi, kuin pystyi ja kykeni. Villapaidan helma on helmana myös mekossa.


Ompeluhommat olivat vähänlaiset, sillä eihän tässä muuta työtä Husqvarnalle jäänyt, kuin sivusaumat ja hihojen istutus. Hihoissa on muuten jokunen vekki ihan ylhäällä puffi-efektin luomiseksi. Koska koko mekon leikkaamiseen ja ompeluun meni noin viisitoista minuuttia, se sai nimekseen Varttimekko. Sekä äiti-ihminen että jediritari ovat tyytyväisiä.

16 kommenttia:

  1. Mekko olla kiva. Voima olkoon kanssasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Voimaa tarvitaan, vaikka lapsi ilmoittikin aiemmin tänään kukistaneensa itsensä Darth Vaderin.

      Poista
  2. Tällaiset tuunaukset on niin mun makuuni, eli super halvat ja vanhasta uutta! Hienoa, että lapset oppii käyttämään jotain muutakin kuin uusia kalliita merkkivaatteita. Odotan innolla mitä seuraavaksi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauhulla odotan sitä aikaa, kun niitä uusia hienoja merkkivaatteita pitäisi olla. Semmoinenkin aika kuulemma tulee. Sitten on luovuus tarpeen varmaan vieläkin enemmän, saa nähdä, vieläkö äidin tekeleet kelpaavat silloin mukisematta.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Siitä tuli yllättävän hyvä. Pelkäsin saumakohtia, että jäävätkö jotenkin jäykiksi pönöttämään, mutta ei ne pomppaa silmään yhtään. Tosi hyvä materiaali tuossa Sandin neuleessaa, pehmeä ja taipuisa. Siitä olisi vääntänyt vaikka mitä, mutta nyt sitten tytölle mekko, hän kun on enemmän violetin perään.

      Poista
  4. Hyvännäköinen. Mulla ei riittäisi rohkeus saksia valmista neuletta...
    Mulla olisi täällä yksi miesten neule koko m, krjoneuletta ja raitaa, ja pitäis miettiä, mitä siitä tekis, vai pitäiskö tuolleen, jättineuleena itse. OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on kanssa pari isompaa miesten neuletta, joita olen ajatellut itselleni, mutta pitäisi saada niihin joku idea. Yhdestä ajattelin swantseja, yhden tosi ison huovutin kevyesti, mutta se meni turhan jäykäksi. En sano pilalle, mutta käyttötarkoitus kyllä muuttui aiotusta. Miesten villapaidoissa on hartialinja usein hankala meikaläisen kropalle, että sellaisenaan en niiden kanssa pärjää. Jos siellä iskee oikein kunnon idealla, vinkkaa toki tännekin.

      Poista
    2. Riippuu tietysti miten paljon huopuu, mutta näin kerran ihan kivannäköisen huovasta tehdyn vuorettoman jakun, vähän silleen laatikkomallisesti tehty, en muista oliko siinä kiinnitystä. Saumojen lisäksi reunat oli huoliteltu enpäs muista milkä se on se pisto, jolla koulussa huoliteltiin ruokaliinan reunat, mutta voihan ne huolietella yliluotellenkin, ei päärmeitä. OP

      Poista
  5. Tarkistin sen piston, siis pykäpistoja, koristeena ne kait siinä oli, kun se oli muutenkin kirjailtu. Armeijan verka olisi ihan kiva tähän. Ja sitten kun olisi rohkeutta leikata jakku ilman kaavoja. tai piirtää ne kaavat itse. OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on niin pro nuo kirjontatermit, mun pitää käydä tarkistamssa no pistojen nimet. Pykäpiston ehkä osaan, mutta on syytä varmistaa sekin. Joku jakku olisi todella kiva. Olen kerännyt Pinterestiin itselleni kuvia kierrätetyistä villajutuista ja ihan älyttömän hauskan näköistä tavaraa ihmiset saavat vahoista paidoista kyhättyä. Jakkuja on sielläkin tehty. Jotain semmoista folklore-tyyppistä viritelmää voisi ajatella!

      Poista
  6. Toi on hyva tuunaus! Makin tykkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä saa iskä pitää neulepaidoistaan kiinn, etteivät kaikki muutu mekoiksi.:D

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Olen itse fiiliksissäni tästä mekosta, kun kerrankin lapsi otti mukisematta vastaan äitinsä tuotokset. Yleensä on aina jotain valittamista.

      Poista