30.4.2013

Huhtikuun viimeinen

Emmille pikkukuva taistelevista siileistä. Puutarhaihmisille ennen ja jälkeen kuvat runkoruusustani, joka on jälleen nostettu talviunilta mullan alta. Ennen kuvassa ruusu on vielä pötköllään kasvatuslavassa; hitunen ruukkua näkyy, koska olin kuvan ottohetkellä jo kaivellut maata kasvin päältä vähemmäksi. Jälkeen kuvassa suihkunraikas ja parturoitu ruusuni uudella mullalla ja kanankakalla ravittuna. Tästä se taas lähtee.


On minulla jotain uutta käsityöihmisillekin, mutta teidän on hyvä istua tukevasti, ennen kuin kerron: olen neulonut. Väkisin ja pakotettuna, mutta silti. Ja peijakas, aion jatkaa.

PS. Pujoliiviin kaunis kiitos: paketti perillä! Ja että ihan viiksiteippiä olitte laittaneet!
PS. Oliko huomenna se vappu? Lystiä kaikille!

26.4.2013

Ja Kaffen uusi osoite on..

Kaffe Fassettin Tilkkutie -kirjan voittaja on selvinnyt. Aina hyödyllinen random.org arpoi voittajaksi kommentin numero 34:


 Anonyymi sanoi...
Mukana! Luen blogiasi säännöllisesti, on yksi suosikeistani, joita seuraan ja tietty ihastelen käsitöitä ja ideoita. Manta
21. huhtikuuta 2013 22.47
 Poista

Manta, hoi! Löydät sähköpostiosoitteeni vasemmalta, laitahan osoitettasi tulemaan, niin Itella pääsee töihin. Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!


Käsityörintamalla vallitsee euroalueen talouskurimukseen verrattavissa oleva taantumus. En tiedä, mikä vaivaa, mutta nyt ei kiinnosta enää virkkaaminenkaan. Pihalla sujuu onneksi paremmin. Olen tavannut koko joukon kastematoja ja pullean kimalaisen, joka selvästikin ymmärsi arvostaa pihaplänttini kukkavalikoimaa. Siilin mökissäkin on peräti kaksi kaverusta, mitä minä nimittäisin siilikokemukseni valossa jo jonkinlaiseksi ihmeeksi. Jos käsityömojo ei ala pikapuoliin palata, minä taidan vaihtaa alaa puutarhabloggaajaksi. Tosin sitä olen miettinyt, että mitäs ne semmoiset hommaavat sitten talvella?

PS. Uups, meinasi unohtua: olen saanut blogihaasteen sekä Elvenpathilta että Tarjalta. Kaunis kiitos molemmille!

21.4.2013

Kiinnostaisiko Fassettin Kaffe?

Minä omistan jostain syystä kaksi Kaffe Fassettin Tilkkutie -kirjaa. Tuumasin, että nyt olisi sopiva hetki arpoa niistä toinen pois kaikkien halukkaiden kesken. Arvontaan voi osallistua torstaihin, 25. huhtikuuta asti. Laitetaan luukut kiinni, kun torstai vaihtuu perjantaiksi. Ja arvontaan saavat osallistua kaikki, niin monen eri reitin kautta tätäkin blogia luetaan. Yksi arpa per kommentti, olkaa hyvät.


Kirjassa on ohjeita varsin komakoihin tilkkupeitteisiin sekä bonuksena aivan ihanat tilkkukissat, jotka ajattelin väsätä lapsille, jahka vain saisin jostain hiukan enemmän aikaa. Mutta pidemmittä puheitta: kaikki kiinnostuneet mukaan ja onnea!

PS. Taas on tilattu siemeniä, vaikka on tietysti päätetty, ettei siihen touhuun enää ruveta tilojen puutteessa. Syytän keväthurmausta.

HOX. Arvonta on päättynyt!

20.4.2013

Sisällä ja ulkona

Kävin kuusivarkaissa. Älkää säikähtäkö, se tuskin kiinnostaa poliisia. Silmiini vain osui kohtuullisen komeassa kunnossa ollut joulukuusi erään taloyhtiön roskakatoksessa. Nappasin sen kainalooni, vein omalle pihalleni ja leikkasin todistusaineiston havuiksi kukkapenkkeihin. Ensi yöksi on luvattu rapsakkaa pakkasta.


Virkkuuni on ottanut hieman takapakkia. Tarkoitukseni oli yhdistellä päivänkakkaroita vihreällä, mutta lopputulema näytti jotenkin hölmöltä. Purin vihreän pois ja kokeilen, miltä tekeleeni näyttäisi ihan vain valko-keltaisena.

Puutarhaihmisille sen verran, että pihalla kukkii. Ei tosin vielä kovin runsaasti, mutta kuitenkin. Krookusten ja kevätsahramin lisäksi kevätbongauslistaan voi lisätä yhden laihanlaisen kastemadon sekä alivuokralaisemme Siilin, joka heräsi horroksestaan tiistaina. Ja kyllä, häntä on ruokittu. Peikkosta (suom. peipponen) on kuultu, mutta ei nähty. Että kyllä tämä tästä.

16.4.2013

Hyvä meininki

Jahka aurinko suvaitsee seuraavan kerran näyttäytyä, minulla on pihan tilalla kukkameri. Krookukset, lumikellot ja osa helmililjoista ovat nupullaan. Lumi katosi tasan neljässä vuorokaudessa. Olen äimän käkenä.


Kevättraditioihini jo pitkään kuulunut taistelu Myyrä N. Kutaletta vastaan ei ole alkanut. Olen tutkinut lumen alta paljastuneita myyrien tunneleita tyynenä kuin paraskin zen-mestari. Salaisuuteni? Ostin viime syksynä kukkasipuleita yli oman tarpeen - siis myös Kutaleelle. Jos se pysyy omissa sipuleissaan eikä ryhdy katkomaan tulppaaninvarsia, niin saa minun puolestani olla. Tiedä vaikka rapsutan sitä pirulaista leuan alta. Mutta muutoin syötän sen Onnille.

Ostin orvokkeja. Nyt polttelisi ryhtyä terassin ja parvekkeen siivoukseen, mutta ehkä maltan odottaa sitä vielä hetken. Hoidetaan vaikkapa ne virkkuut finaaliin tässä välissä.

14.4.2013

Kevätsiivousta

Meillä on ollut keittiössä vuosikaudet yksi musta seinä. Sen oli aika lähteä. Samalla seinältä riisuttiin kohtuullinen kokoelma vanhaa "keittiöantiikkia" sekä teline, jossa roikkui jos jonkinlaista lävikköä ja raastinrautaa. En tosiaankaan aio kiinnittää niitä seinälle takaisin, sen verran raikkaalta tuo keittiön nurkka nyt näyttää.


Valkoinen, puhdas seinä tuntui kuitenkin äkkiseltään sen verran pelottavalta, että pläntti mustaa oli tarpeen. Väkersin taululle kaveriksi "eat" -tekstin vanhasta retrotapetista, johon olen aivan lemmessäni. Harmi, että minulla on sitä niin vähän, ettei siitä riitä isommille pinnoille.

Ja kevätsiivous jatkuu. Minulla on aika hyvä meno päällänsä niin kotona kuin pihamaallakin. Turha romu ja jäät saavat kyytiä.

Edit. Muurahaisillakin on kevätsiivous menossa. Pihabongaus kekomuurahaisista!

10.4.2013

Nyt se lähtee!

Varikset istuvat rivissä ja ottavat arskaa. Käyvät välillä sotkemassa harakoiden kuviot ja palaavat lämpöön pitämään palaveria. Tähystävät etelään ja miettivät ehkä samaa kuin minäkin: muuttolinnut ovat pahasti myöhässä.

Jotain kuitenkin: löysin seinustalta kaistaleen lumetonta maata ja jos en ole aivan talvesta taantunut, niin väittäisin sieltä nousevan krookuksia. Tämän kummempaa puutarhakatsausta ei ole hetkeen luvassa, sillä lunta on vähintäänkin riittävästi.


Kuva on julkaistu tässä blogissa aiemmin jo huhtikuussa 2010 ja se edustaa mieheni "lumiukkotaidetta". Tuli vain tuo ukko mieleeni, kun säätiedotus lupasi vihdoinkin sadetta ja lämpimämpää myös öiksi. Nyt se lähtee! Nimittäin se lumi. Tuskin pysyn nahoissani.

Käsityörintamalta se verran, että jälleen on uusi virkkuu aloitettu. Koetan saada valmista ennen kuin kevätkukkaset sekoittavat pääni.

7.4.2013

Jämälankaideoita

Lapsi sai uuden metallisen ilmoitustaulun. Teki mieli viritellä siihen magneetteja. Ylemmässä kuvassa on ihan normitekniikalla tehtyjä tupsuja, joiden takamukseen magneetit on liimattu. Kuva ei ole järin informatiivinen, mutta magneetteja ne ovat ja kiinnin valkeassa metallitaulussa.


Sitten piti vielä kokeilla joulusesongista yli jääneitä huovutettuja palloja. Toimivat nekin, mutta olisivat tarvinneet tehokkaammat magneetit. Halkaisin yhden pallon, jotta olisin voinut käyttää kooltaan suurempaa magneettia, mutta touhu meni siivottoman näköiseksi. Huovutetut palloseni eivät ole sisältä niin siistejä kuin mitä pinnalta näyttäisi. Mutta nuo tupsuset - jopas ne ovatkin hauskoja!

5.4.2013

Vähän parempi

Kukkavirittelyt eivät ole enää narsissivaiheessa. Tulos on ehkä enemmän sitä, mitä ajoin aluksi takaa, mutta ei täällä jippijaijeetä huudeta. Homma on kallistumassa liiaksi äkkimakean puolelle ja vaikka olenkin mummolaromantiikan vankkumaton ystävä, niin jossain se menee raja mummojenkin kanssa. Saattaa olla, että annan kukkasten olla ja teippaan niiden sijasta Nykäsen Matin seinään. Heti ruman sanan viereen. Noin niin kuin balanssin vuoksi.


Ja ei, se ei ole minun Mattini. Miehen jemmoista löytyy nykyään vaikka mitä outoa.

2.4.2013

Siitä piti tulla päivänkakkara


Minulla teki mieli päivänkakkaroita, mutta sain narsissin. Haittaako, jos pääsiäinen meni jo? Ovatko narsissin näköiset virkatut kukat uskottavia ympäri vuoden? Ollaanko meillä ihan noloja, jos vaikka juhannuksena nojaillaan narsissityynyyn...? 

Ehkä kokeilen vielä tuota vasenta yläkulmaa. Se ja sivun muut pitsit Otavan kirjasta Hurmaavat pitsit. Paitsi tuo narsissi.

1.4.2013

Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi: puli puli

Olen piinannut itseäni selaamalla vanhoja blogipostauksiani maalis-huhtikuun vaihteesta. Viime keväänä krookukset olivat nupullaan maaliskuun puolella. Huhtikuun toisella viikolla kaivelin kastematoja kukkapenkistä. Ja kaikki te muistatte, miten kylmä ja kolea viime kevät oli. Nyt on saatu nauttia auringosta, mutta lumi ei ota sulaakseen. Pihallani on lunta - pardon my french - munaskuihin asti. Maksaisin mitä tahansa kunnon taistosta kukkasipuleita jemmaavan myyrän kanssa.

Virkkuukoukulla sen sijaan riittää kevätmieltä. Se sai aikaiseksi aika heleän tyynyn.


Tyyny on tehty vanhoista puuvillalangoista. Langat ovat makuuni himpun verran liian ohutta tavaraa, mutta paksumpaa en tähän hätään löytänyt. Virkkasin silti nelosen koukulla ja mallia otin edellisessä postauksessa vilahtaneen kirjan kuvasta. Tyynyn takana on napit irrottamista ja pesua varten. Tausta on kokonaan valkoinen.

Jos joku ihmettelee otsikkoa, niin sovitaanko, että se on sitä aprillia.