24.2.2013

Liinainventaario

Aloitetaanko normaaliin päiväjärjestykseen palaaminen vaikka näistä?


Neulejononi on sikäli erikoisella mallilla, että siinä on toptenissä oikeastaan vain isoja projekteja: neulepuseroita ja -takkeja. Sieltä ei siis ole napattavissa yhtään kivaa nopeaa päivien piristeeksi. Ja jos nyt ei kevät vallan sekoita pasmojani, niin olen päättänyt olla sortumatta langallisiin syrjähyppyihin siihen asti, kunnes keltainen neuletakkini on valmis. Se tarkoittaa sitä, että on aika pyyhkiä ompelukoneesta pölyt. Surrrr!

23.2.2013

Oi, tätä latteutta

Käsityörintamalla vallitsee harmaa ilmavirtaus. Olen vetelä kuin nollakeli. Leipätyöni on imaissut minut niin, että tunnen miltei syrjäytyneeni blogista, blogeista, neuleista ja kaikesta siitä, mikä tavallisesti tuo minulle valtavasti iloa. Lienee päivän selvää, että tähän on saatava muutos.

Aloitin kirjastosta kasalla uusia käsityö- ja inspiraatiokirjoja. Jatkoin kaupan lehtihyllylle. Tänään kurvasin heti aamusta kirpputorille (miltei kahden kuukauden tauon jälkeen, huh!) siltä varalta, jos vaikka natsaisi. Nyt voin hyvällä syyllä istua tovin rauhassa ja miettiä, mille alkaisi. Sillä jollekkin tässä on alettava. Muuten lähtee järki.


Päivän kirpputorisaalis jäi oudonlaiseksi. Pyöreä perhostaulu pääsi jo seinälle asti, sillä sain kun sainkin sen avattua ja taiteiltua ulos tekstin "Matkamuisto Rhodokselta". Pitää vielä hiukan makustella, maalaisinko kehykset. Ja mitä ihmettä tehdä shabby chic - tyyliselle kynttelikölle? Saatikka kirkkaanpunaiselle, tikatulle, perinteistä kiinalaista tyyliä edustavalle Vintage-jakulle, joka yksinkertaisesti tarttui minuun kiinni, vaikka kuinka yritin ravistella itseäni siitä irti.

Ja kumpaa kannattaa illalla - Karimia vai Sikiön Veliä? Siinäpä vasta pulma.

19.2.2013

Piilo

Mitäs ne siellä sisustusohjelmissa aina sanoivatkaan? Jos jotain ei saa pois, sitä pitää korostaa?


Mietittyäni vuosikaudet, miten ja millä saisin piilotettua olohuoneen seinässä olevan ruman ja tummuneen tuuletusventtiilin kannen, keksin tökkäistä siihen vanhoista tapettiliimatesteistä yli jääneen pitsiliinan. Liina on kovetettu ruokalautasen päällä ja toimittanut aiemmin kulhon virkaa. En väitä, että näkymä olisi nyt parempi, mutta vaihtelua se ainakin on.

Valo ja vedeksi muuttuva lumi teettävät kaikenlaista.

14.2.2013

A friend in need is a friend indeed

Olen flunssassa. Kuume nousee ja laskee. Palelee vietävästi. Kaksi viimeistä vuorokautta on mennyt enimmäkseen pötkötellen. Mitä tekee kissa? Se on nukkunut kaksi päivää rintani päällä. Vaihtanut välillä asentoa. Pitänyt ruokatauot ja palannut sitten takaisin vaativaan lämmittäjän rooliinsa. Olen aivan liikuttunut.


Kuvassa oleva tuleva neuletakkini on ollut koko alkuvuoden tauolla, mutta sain neulomisen päästä mukavasti kiinni juuri ennen tautia. Minulla on kova halu runnoa takki valmiiksi, vaikka suurin polte onkin jo siirtynyt toisaalle. Jonossa painaa päälle kaksi pakko-saada-heti- mallia ja eilen bongasin monen muun neulojan tavoin jotain vallan hurmaavaa. Klikatkaa omalla vastuullanne (täällä), en vastaa seurauksista. 

Hyvää ystävänpäivää teille kaikille! Palataan asiaan, jahka olen taas tolpillani.

10.2.2013

Auttakee joku

Minä sain eilen hyvän kasan vanhoja virkkauslehtiä ja -kirjoja kummitädiltäni. Niistä löytyi monta sellaisenaan toteutettavaa mallia, mutta myös aika tavalla ideanpoikasia. Yksi kaihertamaan jääneistä on tuo kuvassa näkyvä virkattu verho. Se on toteutettu 1,5 mm koukulla, joka kyllä minulta löytyy, mutta ihan heti en aio sillä koolla ruveta verhoja virkkaamaan.


Leikitäänpä, että haluaisin toteuttaa tuon mallin. Ohjeessa lankaa on kulutettu noin 200 g ja sillä on saatu aikaiseksi 110cm x 72 cm kokoa oleva verho 1,5 mm koukulla. Aika pieni. Sieltä-mistä-aita-on-matalin -mentaliteetilla ajateltuna mieleen pälkähti heti, että jos suurennan koukkukokoa ja valitsen tuhdimpaa lankaa, niin eikös se verhon alakin alkaisi suureta. Kylläpä kyllä. Mutta sitten iski epäilys. En ole harrastanut ruutuvirkkausta oikeastaan ollenkaan. Kaikki näkemäni työt ko. tekniikalla on tehty todella ohuesta ja tiukasta langasta ja tuloksena on ollut jäykkä, jopa kova pinta. Onko ruutuvirkkaus parhaimmillaan juuri tuollaisesta langasta tehtynä? Jos rupean työhön - sanotaanko vaikka - 3,5 mm:n koukulla ja iloisen keltaisella normipuuvillalla, niin toimiiko semmoinen ollenkaan tuolla tekniikalla? Meneekö muoto? Tuleeko löysää lörppänää? Entä tuleeko sanomista?

Auttakee nyt: minkälaisella langalla sinä ryhtyisit hommiin? Se on sentäs verho; aika piinallista, jos menee pieleen.

PS. Ja joo, huomasin. Se keskari on siellä taas. Yritän olla jatkossa skarpimpi.

9.2.2013

Tänään kotona

Tulipas otettua surkeita kuvia. Vasta valmistunut neuletyynyni pötköttelee joka kuvassa selällään niin, ettei teille kenellekkään taida tulla kovin kaksista tolkkua tyynyn mallista. Mutta tyyny se on; osahan teistä arvuutteli kesken olevan neuleen lopputulemaa jo viikkoja sitten.


Malli: Tässä mitään mallia ole. Puikoille sen verran silmukkaa kuin mitä kotona ilman päällistä ollut suorakaiteen muotoinen tyyny tarvitsi. Ja sitten neulottiin putkea. Sen verran touhussa käytettiin matematiikkaa, että saatiin kuvio menemään tasan. Jos joku on mallikuviosta kiinnostunut, niin kuvittelisin, että tuosta alemmasta kuvasta voi hiukan laskeskella silmukkaa ja hahmotella kuviota.
Lanka: Novitan kevätuusia Hanko-lankoja. Jokaistä käytössä ollutta väriä piti ostaa keräsen verran.
Puikot: En kait minä muista. Nelonenko lienee?
Loppupäätelmä: Ihan jees. Viime vuonna tekemäni Hanko-takki on nyppyyntynyt aika pahasti, seuraamme tyynyn tilannetta suurella mielenkiinnolla.

Jos joku on ihmetellyt hidasta blogin päivitystahtia, niin ei täällä mitään hätää ole. Ei vaivaa blogiväsymys, ei neuleplääh eikä mikään muukaan semmoinen. Minulla on vain yksinkertaisesti liikaa blogin ulkopuolista elämää (hah) tällä hetkellä, mutta eiköhän tuo tasaannu tässä kevään mittaan. Niin että neulomisiin!

PS. Ja jos joku miettii tuota tekstiä alemmassa kuvassa, niin ei, sillä ei ole mitään merkitystä eikä se liity mihinkään. Minusta se vain on niin mainio. Tiedä vaikka joutuisi johonkin seinätauluun vielä.

Edit. Lisäsin iltahämärissä vielä yhden kuvan. Josko siitä saisi paremmin selvää.


1.2.2013

Maximum, uuh!

Ostin knitscene-lehden uuden kevätnumeron ja siinä sitä on, mitä kuolata. Erityisesti kuvan Arc-en-Ciel Pullover olisi meikäläiselle kuin nenä naamaan, mutta mutta... Kokonainen pusero pikkiriikkisillä kolmosilla? Pelkkää sileää? Luoja varjele.


Mutta on tuo puseron malli vaan jotenkin niin ihana. Snif.

Mukavampiin asioihin palatakseni, se tammikuu muuten loppui. Ja lämpimät kiitokset Ailalle ja HanneLinenelle blogimuistamisesta! Älkääkä pahastuko tuosta keskisormesta, joka jäi vahingossa kuvaan. Flickrin puhelinversioon oli tullut uusia filttereitä ja niillä leikkiessä rajausasiat näemmä unohtuivat. Sori.