3.11.2013

Marraskuu

En muista, olenko koskaan aikaisemmin poiminut vielä marraskuussa pihalta kukkasia maljakkoon, mutta nyt on sekin sitten tehty.


Aloitin uuden neuleen, vaikka kaikki ennusmerkit ovat hanketta vastaan. Ajatella, etten löytänyt edes oikeita puikkoja. Tässä kaupungissa ei kuulemma kannata myydä puolikkaita puikkokokoja, jotka menevät yli viiden ja puolen millin. Täällä sitä sitten neulotaan nättiä mallia väärän tiheyden langalla, väärän kokoisilla puikoilla ja vieläpä ajatuksella muuttaa hiukan mallia. Jotta homma ei menisi liian helpoksi, vetäisin vielä paidan koonkin ns. hatusta. Odotan jatkoa mielenkiinnolla.

12 kommenttia:

  1. Ja kuka vielä väittää että neulominen ei ole extreme - laji? Tai ainakin seikkailuretki, jossa on kyllä kartta mutta viidakko ei ihan muistuta kartan kuvaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa muuta. Lohduttaudun sillä, että jos menee ihan metsään, niin purkaminen ei varmaan tässä niin kirpaise, kuin jossain ohuemman langan työssä. paidan leveyttä pääsen ihan kohta testaamaankin.

      Poista
  2. Hyvin ovat teilläpäin kukat säilyneet. Haastava käsityö tulossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännää on niin kotona kuin pihamaalla. Kastematojakin olen nähnyt viime päivinä ja aika isoja silmuja on pihlajassa.. Saisi se talvi ruveta tulemaa, ennen kuin maailmankirjat menevät aivan sekaisin.

      Poista
  3. Kukkia marraskuussa! Meilläkin parvekkeella pelargoniat täydessä kukassa. Minusta tuntuu, ettei tuo sinun neuleesi tule muuta kuin onnistumaan. Ennenkin olet saanut niin hienoa jälkeä aikaan lähes mutu-tuntumalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta. Homma on oli muuten jotenkin mietitty, mutta puikkojen pieneneminen saattaa sotkea pasmat. Neulon S-kokoa; pitää sitten taas pingottaa napakasti, jos tulee ahdasta. Jospa tämä tästä..

      Poista
  4. Ohhoh, melkosta touhua näin marraskuulle hakea kukkia pihalta. ;)
    Näillä tämmöisillä neulejutuilla on tapana joko onnistua älyttömän hyvin tai mennä niin mönkään ettei purkaminenkaan enää auta. Toivotaan sinun projektistasi tuota ensimmäistä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä toivon myös tuota ekaa.. Kauheasti kaikkea kivaa mulla jonossa, en haluaisi jäädä tupeksimaan yhden työn kanssa kovin moneksi kuukaudeksi.

      Poista
  5. Tänään huomasin meidänkin pihalla mintun terhakan olemuksen, ei ollut moksiskaan marraskuusta. Kuulostaa niin tutulta sun neulehanke, itsekin teen usein vaikeimman kautta.: )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on melko hard corea tämä harrastus joskus.;) Ja kääk, pitäisköhän munkin käydä se minttu tarkistamassa?

      Poista
  6. Juu-u kyllä se neulominen on sellaista uhkapeliä. Minäkin puoltanumeroa isommilla puikoilla ja normaalisti hieman (öhöm) naftiin koon silmukkamäärillä paksua lankaa... nyt sitten jännätään, saanko vartalomuotoilut yms muut sen sellaiset sopiville kohdille, vai tuleeko tuosta sellainen Picasso-tyylinen villatakki. Viikko sitten aloitin ja puolet on tehty - tälla viikolla ei ennen perjantaita liene ehditä tehdä silmukkaakaan -Edit-täti ja kuolemanlinjat, you know. OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minen ymmärrä sitä Edith-tätiä, miten se ehtiikin joka paikkaan. Rasittava tyyppi! Pidän peukkuja projektillesi, vaikka semmoinen Picassotyylinenkin kuulostaa ainakin mielikuvituksen tasolla aika kiinnostavalta.;)

      Poista