24.11.2013

Lunta!

Silloin, kun postaustahti venyy, näyttää myös kynnys bloggaamiseen nousevan. Tuntuu, ettei täällä tosiaankaan tapahdu mitään sellaista, jota kehtaisi eetteriin laittaa. Silloin taas, kun postattavaa asiaa on useammalle päivälle viikossa, tällaista häveliäisyyttä ei ilmene. Vaikka ehkä pitäisi.


 Mutta kun oikein puristelen, niin jotakin toki irtoaa:


  • Aamulla herätessä näytti ihan joululta.
  • Ihastuneet huokaukset vaihtuivat sadatteluun, kun tajusin, että sellainen tavara, joka pitäisi suojata talveksi pressun alle, on pressuttamatta. 
  • Pipareiden leipomisessa olen edennyt jo piparitaloon. Sain osaset paistettua eilen. Minulla on visio, johon muut perheenjäsenet eivät lämpene. Pikeerivinkkejä otetaan vastaan!
  • Muuten joulussa ei ole kehumista. Ei lahjan lahjaa, ei salaisia hyshys-asioita eikä kauheasti vielä koristeitakaan. Paitsi pari uutta kuusenkoristepöllöä, joita ei uskalla kuuseen laittaa. Miksikö?
  • Koska se Vimpelin Veto jää tänne, meidän kissaksi. Onnin murhanhimo on laantunut. 
  • Olen saanut neulomisesta vihdoin sairastelujen jälkeen kiinni. Tiedä sitten kauanko onnea kestää; hankimme taloon yksipyöräisen ja nyt jännätään, kenellä menee luita ensimmäisenä poikki. 
  • Purin keskeneräisiä neuleita ja virkkuita pois kuleksimasta. Kuvassa kaksi sellaista, jotka aion saatella loppuun asti. Ihan niin kuin olisin palannut entiseen, sillä puikoilla on vain harmaata. 
  • Jotenkin kiva fiilis. Se on kuulkaa hienoa, kun on terve. 


20 kommenttia:

  1. Olen flunssassa, joten yhdyn täydestä sydämestäni tuohon viimeiseen! Kivalta näyttävät nuo puikoilla olevat, tosi kivalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on se sairaana oleminen ihan surkeaa. Minulla oli vaiva sen verran mystistä, että siinä ehti niin lääkäri kuin oma mielikuvituskin maalailla jo kaikenlaista. Sellaisen jälkeen sitä voisi syleillä vaikka kaikkia.:)

      Poista
  2. Tuo lumi on kyllä niin ihana juttu että! Pressut on paikoillaan mutta huomattiin että isommalla ei olekaan jalkaan sopivia talvikenkiä. Pitänee lähteä käymään kaupassa. Lystille terkkuja, kiva pikku vekkuli! Onnille myös ettei iske kademieli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnia on koitettu paijata runsain mitoin, ettei tarvitsisi olla kade. Ongelmana on lähinnä se, että kun Onni on tottunut olemaan yksin ja rauhassa, niin sillä meinaa palaa hihat tuon pikkuviikarin kanssa. Lysti haluaisi nukkua Onnin kanssa ja Onni antaa heti turpiin, jos pienempi tulee kylkeen. Lysti leikkii Onnin hännällä jne. Lähtisi järki itseltäkin.:D Mukava kuulla kenkien puutteestä. Mulla on ollut täällä vuoden huonoin äiti -syndrooma, kun lapset ovat olleet liian pienillä viime vuotisilla lumen tuloon asti. Nyt on täälläkin sitten shopattu talvivermeet kondikseen.

      Poista
    2. Voihan Onni, ne pikkupojat on tuommoisia vesseleitä. Tekisikyllä jo mieli vetäistä joulukoristeet kehiin. Sinnitellään ensimmäseen adventtiin. Sitten täysi rähinä päälle!

      Poista
    3. Hiukan tällaista strategiaa mietin itsekkin. Adventtina helyt esiin!

      Poista
  3. Näitä juuri oli mukava lukea.
    Eipä tule lukijalle ahistus,
    kun saa lukea suunnittelilla olevista
    ja ajatuksen tasolla harhailevista
    mielenliikkeistä.
    Oma joulunikin
    vasta harhailee ajatuksissa.
    Kyllä se vielä ehtii tulla.
    Maailma on täpösen täynnä
    kaikkea reipasta, tomeraa ja valmista,
    jota voi inspiraatiokseen käyttää.
    Näitä blogeja on hyvä olla
    monenlaisia.
    Kolhuttomia pyöräilyjä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailma on totisesti täynnä kaikkea reipasta ja tomeraa, sen huomaa. Kun on itse joutunut kulkemaan marraskuun aika pienillä tehoilla, olin miltei lentää pyrstölleni, kun erehdyin keskustassa sisustuskauppoihin. Kaikkialla oli joulu, ihmiset ostivat joulutavaraa kuin viimeistä päivää. Tuntui, kuin olisi unessa. Noh, toimi se tietysti myös jonkinlaisena herätyksenä; kun ovat nuo lapset vielä niin pieniä, niin niille pitää joulua tehdä. Mutta aikaa on, eikö niin? Laitoin just taatelikakun uuniin (kunnon tujaus konjakkia taikainaan:)) ja jos vielä jotain koristetta saisin kaivettua esille tänään, niin hyvä.

      Poista
  4. Vai sellaista. Tuossa on enemmän asiaa kuin minun kuukaudessa, joskus. Teillä on sitten kuusenkoristeena pieni, pölypallonnäköinen kissa...
    Yritän kerätä rohkeutta saadakseni yhden villatakin kauluksen silmukat kerättyä, korjaushommia. Hallett's Ledge on hyvässä vaiheessa ja eilen, tarkalleen tänään, keskiyön jälkeen tuli halu kutoa jotain helppoa. Pistin puikoille sukat.

    Edith-täti huutelee kiukkuisena, että olen jättänyt hänet ihan huomioimatta, ja olen täpinöissä työmatkasta ison meren taakse ensi keväänä. Töissä suunnittelen jo osin ensi syksyä. OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lysti on ihan pölypallon näköinen, tosin nätti naama sillä on.:) Hyvä työtahti sulla on, kun jo syksyä mietit. Vai pitääkö teidän alalla olla kaikki selvillä hyvissä ajoin? Kevät on kuule ihan kohta; tuommoista on mahtava odottaa!

      Poista
    2. Pikainen vastaus tuohon kysymykseesi; juu-u, ensi vuoden kuviot suunnitellaan jo nyt pääpiirteissään, pitää olla siis selvillä, mitä kukin tekee ja milloin. Kalenteria täytän jo vuoteen 2015, ehdollisesti. Rahoituskuviot nääs. Että ei tämä työtahdista kuvaa mitään. Mutta minulla on jonossa keskeneräisiä, kun aina tulee uutta ja kiirreellisempää päälle, eli sama ongelma kuin käsitöissä. OP

      Poista
  5. Ihana kuulla etta olet terve taas! Halirutistus! Ja ma en uskalla edes joulua viela ajatellakaan. Meilla on viela laatikoita siella taalla. Pari viikonloppua on kulunut aika tiiviisti ulkosalla (perkuleen tammet kun niiden lehdet on niin sitkeesti kiinni puissa, ei meinaa lahtea ollenkaan siela... paitsi sitten kun on kaynyt haravoimassa edelliset pois) ja laatikoitten purkaminen on jaanyt ihan taka-alalle. Ensi viikolla on kiitospaiva ja sitakin pitaisi miettia kun meille on tulossa vieraita. Kalkkunaa siis paistellaan. Ja muu menu pitais miettia.
    Mulla oli Floridassa mukana sukka.....en tehnyt sita ollenkaan. Sekin pitaisi saada tehtya. Vahan on ollut nihkeeta naa kasityotkin. (Matkakuvat on pakko saada ensin kasiteltya muuten ne jaa roikkumaan ikuisuuksiin, tiedan sen kokemuksesta.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, älä puhu kuvista mitään! Mulla on ihan kaikki kuvat miten sattuu. Aina joskus miettii, että niille pitäisi kehitellä jokin fiksu systeemi, ottaa selvää, miten muut kuvansa organisoi.. mutta se on niitä asioita, joille ei koskaan tunnu olevan aikaa. Tsemppiä sinne! Se Kiitospäivähän on siellä tosi iso juhla ja valmistelut varmaan sen mukaiset!

      Poista
  6. Hyvän pikeeriohjeen löydät Kinuskikissan sivustolta! Jos yhtään lohduttaa niin meilläkin on joulujutut ihan rempallaan. Ajattelin ostaa kortit Tiimarista ja laatikot kaupasta. Onneksi on Saarioisten äidit jotka kerkee paistamaan laatikot, kun meillä ihan tavallisilla ei vaan löydy aikaa moisiin juttuihin :O)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siunattu Kinuskikissa, niinpä tietenkin! Minä haluaisin kerrankin sievästi koristeltuja pipareita, kaupan tuubeilla tulee melko suttuista jälkeä.. Kiitos!

      Poista
  7. Terveys on hieno asia, hienoa että voit hyvin :) Täällä ollaan vähän joulua viritelty. Kortit sain eilen tehtyä. Kynttilöitä poltan ilma sakeana. Äiti ja sisko kävivät tänään (asuvat kauempana) ja heille tälläsin jo paketit mukaan. Vannoivat avaansa vasta jouluna. Ruutupaperin reunaan olen hahmotellut mitä voisin hankkia lahjaksi itse kullekin. Pientä virittäytymistä asiaan. Neulominen tökkii ja pahasti. Nostin jo neulekorinkin pois olohuoneesta ahdistusta aiheuttamasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neuleahdistus, hui sentään! Jospa se menisi joulun myötä ohi. Viritellään me vain, kyllä tässä vielä ehditään isommillekin vauhdeille.:D

      Poista
  8. Lumi on kyllä kivasti piristävä juttu. Meillä eilen kaiveltiin pyöriä esille ja sulateltiin niiden lukkoja että saatiin ne siirrettyä autokatokseen talvisäilöön, aina talvi yllättää :). Vain isoimmat pojat harrastavat talvipyöräilyä. Pihalle ajettelin viritellä valoja, muut joulukoristeet kaivelen esille vasta ekana adventtina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä rynnistin tänään pihalle ja koetin pelastaa hangesta sen, mitä irti vielä lähti. Naapuri hiukan naureskeli, joten ilmeisesti ihan kaikki eivät ole näin yllätettävissä tuon lumen suhteen kuin vaikkapa sinä tai minä.;)

      Poista