13.10.2013

Teknisiä ongelmia

Meitsi neuloo taas. Ja kompastui heti kiusalliseen ongelmaan. Löytyisiko ruudun sieltä päästä neulojaa, jolla olisi kokemusta hunajakennosta suurena pintana - vaikkapa juuri paidassa? Olisi meinaan kysymys. Hyvin pitkä sellainen.


Neulon Picklesin ohjeilla Vimpel-nimistä vaatetta. Sen tarkemmin en osaa nimetä ko. vaatekappaletta, sen verran outo se on. Vaihdoin ohjeen kolmiot kuvassa näkyvään pintakuvioon, jota nimitän hunajakennoksi. Picklesin lankoihin minulla ei ole paidan mittakaavassa varaa, joten päätin tehdä pohjan Cascade 220 -langalla ja kohopintakuvion Noro Kureyonilla, jota oli sopivasti omassa kaapissa. Cascaden tiheys vastaa aika hyvin ohjeen tiheyttä; ainoa säätöä tarvinnut kohta on kierrosluku. Ohjeen mukaan kymmeneen senttiin riittää 22 kierrosta, kun Cascadella siihen menee 25. Ajattelin selvitä matematiikasta neulomalla helmaan ja hihan mittaan tarvittavan määrän lisäkierroksia ja tehdä kuvio-osuuden ohjeen kierrosmäärillä. Ja sitten on neulottu. Vimpelissä on helmapuolella silmukkaa sen verran monta sataa, että harrastus on maistunut hetkittäin työltä.

Eilen huomasin, että neule on vihdoin edennyt olkapäiden tienoille. Olen mallaillut Vimpelin kokoa summittaisesti jo aiemmin, mutta eilisehtoona pudotin tekeleen ylleni ja kaskas, sehän oli peijooni kutistunut. Tuli olo, että mitä enemmän neulon, sitä pienemmäksi Vimpel kutistuu. Hihat, joiden pitäisi roikkua ranteessa, hulmuavat kyynärtaipeen alapuolella ja helma, jota haaveilin hyvinkin takapuolen alle, peittää hädin tuskin napasen. Leveyttä on sitten sen verran, että ruokapöydässä ei tarvitse kitsastella.

Se kysymys sitten? Raskashan tuo Vimpel valmiina varmasti on ja venyy. Ja toki se täytyy nyt pingottaakin melkoisella hartaudella. Mutta sanokaapas, johtuuko tuo lyhenemisen tunne tuosta pinnasta, hunajakennosta? Että onko sillä taipumus vetää työtä kovastikin kasaan ja pelastaako pingotus todellakin tilanteen? Kyselen sillä, että minulla on yläosassa mahdollista vielä lisätä kierroksia jonkin verran, mutta ei paljoa. Kannattaako se? Jos lisäilen liikaa ja Vimpel sitten pingotuksessa venyy kuin purukumi, niin minulla on Halloween-bileisiin ihan oma Muumilaakson Mörkö-puku. Eikä se kuulosta oikein hyvältä palkalta kohtuuullisen kovasta työstä. Joten olkaa ystävällisiä ja antakaa kokemuksenne valossa veikkauksia. Mitä tästä tulee: napapaita vai Mörkö-teltta?

10 kommenttia:

  1. Ei ole hunajakennosta kokemusta, ei. Mutta kysymyksesi on kovin eksistentialistinen luonteeltaan. Jospa neuloisit nopeampaan, nopeampaan kuin mitä toi helma kutistuu (tällä saat ensivuoden fysiikan nobelin sitten ajan ja olomuodon ylittämisestä). Onpahan vaan hieno pinta.
    Tuo ohjeesi on sangen velmu - vimpel on aika hyvä nimi sille - mutta mites olet ajatellut, jos joskus pitäisi esimerkiksi kättä nostaa ylös?

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nobel olisi kyllä poikaa!:D Olen ajatellut, että pidän Vimppeliäni keväällä ja syksyllä ulkovaatteena jonkin ohkaisemman takin päällä. Tai sitten kotivaatteena, kun mun on aina kylmä. Jos on ihan pakko nostaa jotain ja tarvita käsiä, nostelen sitten reilusti niin, että Vimpelin helmakin nousee. Näin siis teoriassa. Käytännössähän tuota ei voi pukea takin alle, luulisin näin. Mutta tuommoisenakin, siis jos siitä saisi sopivan kokoisen, mulla olisi sille käyttöä.

      Poista
  2. Kokemuksen äänelllä voin sanoa, että hunajakenno vetää neuletta kasaan ja vaatii todellakin sen huolellisen pingotuksen. Ja siltikin käytössä tuntuu, että vetää kasaan. Tosin tuo sinun mallina olevan neuleen pinta näyttää massiiviselta, tarkoitan siis sitä, että pintaa on paljon, niin luulisi mallineuleen pysyvän "auki". t. Leena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Leena, tämä on juurikin sitä, mistä kaipasin kokeneemman mielipidettä. Ymmärsinköhän nyt oikein, että ehkä ei kannata ihan kauheasti niitä lisäsenttejä neuloa..

      Poista
  3. Tuo mallineulee vetää kasaa korkeussuunnassa, se näkyy hyvin kuvassakin. Sitähän voi aukaista pingoittamalla ja varmaan valmiin vaatten painokin sitä aukaisee. Jos leveyttä on liikaa ja lanka meinaa loppua kesken tarttuisin purkamiseen, mutta voisin uskaltaa päätellä ettei sinua kiiinnosta SE vaihtoehto juuri nyt....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Soile. Muistelinkin tässä männä iltana, että sulla taisi jossain poikastesi paitamallissa olla hunajakennoa. Taidan luottaa pingoitukseen. Olen niin lähellä maalia, että on sama painaa loppuun saakka. Jos taas joudun sitten purkamaan, niin tämä noin seitsemän senttiä ei ole kokonaisuudessa kovinkaan paljon. Sinun ja Leenan kommentit ovat saman suuntaisia ja sen verran näsitä rohkaistun, että neulon eilman suurempia lisyksiä paidan loppuun ja sitten jännätään. Purkaminen, niin, sitten vasta kun on pakko. Tästä ei tullut mikään joyride eikä lempineule, joten en jaksaisi tätä uudelleen.

      Poista
  4. Moi, artesaaniopinnoissani rräs opettajani sanoi, että artesaanille tärkeämpää kuin tekeminen, on purkamaan opettelu...

    Mutta ennenkuin purat: olen samaa mieltä, että kuvio vetää paitaa kasaan. Sanot kuitenkin, että neule on raskas, jolloin se venyy roikuttaessa (neuleitahan ei neuvota säilyttämään hengarilla). Olisiko sun mahdollista tehdä koekasaus ja kokeilla, miten venyy joko päällä tai hengarilla, ennenkuin alat purkamaan tai tekemään muita radikaaleja toimenpiteitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Artesaaniopinnot.. kuulostavat ihanilta. Minulta jäivät ne aikoinaan kesken. Mutta joo, tuohon tekeleeseen. Olen neulonut nyt aika pitkälle ja koettanut laittaa jokusia ylimääräisiä kierroksia mukaan. En ole ihan varma, vaikuttavatko viritelmäni lopulliseen muotoon, toivottavasti eivät - olen koettanut olla maltillinen. Viimeisessä sovituksessa mittaa on sen verran, että jos pingotus toimii, ehkä selviän tämän kanssa. Jos joudun purkamaan, puran varmaan sitten kaiken pois; en tosiaankaan jaksa neuloa tätä tähän hätään uusiksi. Tekisi jo muihin projekteihin mieli.:)

      Poista
  5. Hei Outi, olen saanut sen käsityksen, että olet aika pitkä, joten otahan sekin huomioon noissa pituuspohdinnoissasi. ääöööö älämultakysymiten. OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minähän olen, kyllä, iso tyttö! Pituutta riittää keskiverto miehen verran. Siellä se neulerukka venyy lauteilla pingottumassa ja mulla NIIN jännittää! Nyt jos mä venytän sen liian pitkäksi? Siellon meinaan aika tiukka pingotus päällä!:DDD

      Poista