26.7.2013

Satonäkymiä

Vauvauutisia! Eksoottinen kesäkurpitsani on keskittynyt tähän asti pelkästään mököttämiseen, mutta tarkemmassa kurpitsapenkin syynissä löytyi tänään useampikin pikkuinen kurpitsan alku. Suurin pallo (Tondo Chiaro di Nizza) on hyvinkin jo mukin kokoinen! Nyt pitäisi vain saada selville, minkä kokoisena tuollaiset Tondot ovat korjuukypsiä ja parhaita syötäviksi. Tomaatit sen sijaan eivät saa uutta vaihdetta pykälään. Ne ovat jököttäneet saman näköisinä ja -kokoisina kesäkuun lopusta lähtien. Mikään ei näytä nostavan punaa niiden poskille. Jännittävimmät paikat löytyvät kuitenkin omenapuun suunnalta, sillä siellä on tulossa niin hirmuinen sato, että puu parka meinaa katketa sen alle. Joudun ehkä virittelemään jonkinlaisen tukirakennelman kovimmilla olevien oksien avuksi. Vähän niin kuin lypsylehmillä on ne utareliivit. Ideoita? Kenelläkään?


Käsityönurkkauksessa kasvaa ja pulskistuu kummallinen virkattu pusero. Kummallisen siksi, että oikeastaan minulla oli tarkoitus virkata itselleni takki. Jossain vaiheessa koukku kuitenkin halusi kokeilla, mitä tapahtuu, jos palaset kiinnittäisikin toisiinsa hieman eri tavalla. Puseron takaosa on samanlainen kuin aiemmin lapselle virkkaamassani takissa, mutta etukappaleeseen neliöt vääntyivät salmiakeiksi. Pusero on hioja vaille valmis. Lanka on Sitä Vaivalla Hankittua Puroa, jota omistan nyt tietenkin liikaa, koska ison takin sijasta virkkaankin vaivaista puseroa. Jestas sentään. Minulla menevät aina nämä hommat niin putkeen, niin putkeen. Jos ikinä perustan uuden käsityöblogin, laitan sille nimeksi Tollon töissä.


23 kommenttia:

  1. Niin ja tuota tuota, eikö sinun tarkoituksesi ollut vähentää lankavarastossasi pyöriviä keriä, noin niin kuin alkuaan.

    Minä kävin pari päivää sitten lankakaupassa, enkä ostanut mitään. Rusti seinään.

    Vähän vaaralliselta tuntuu kyllä aikomukseni näiden keskenräisten valmistuttua. Pistää puikot ja koukut kaappiin, ruveta ompeluhommiin ja keksiä uusi harrastus itselle. Kuvataiteita olen ajatellut. Ja se ura on sitten lyhyt. Mahdollisesti lyhyempi kuin musiikkiharrastukseni aikoinaan,joka alkoi uruista ja päättyi lehmänsarviin.
    Toivottavasti normalisoidun ja tajuan ennen kokeiluja, ettei minulla ole lahjoja. OP

    VastaaPoista
  2. OP: No piti. Sehän tässä niin huvittaa, ällistyttää ja kismittää. Olen päättänyt virkata kaikki Puroni pois; pitää vain keksiä, että mitä VIELÄ tuon puseron jälkeen. Lapsilta on onneksi tullut ehdotuksia. Jahka tämä savotta on förbi, en halua kuulla enkä nähdään yhtään Purokerää ikinä missään.

    VastaaPoista
  3. Älähän nyt,tällaista tämä tuppaa olemaan lankojen kans..aina liikaa tai liian vähän.Sitä paitsi sait minutkin innostumaan,eri asia tuleeko koskaan valmista ja kehtaako ees esitellä :D
    Mahtava omppusato!!

    VastaaPoista
  4. Marika: Kehtaat esitellä! Minä esittelen usein keskeneräisiäkin.;) Mukavaa, kun innostuit! Omppuja on. Voi pojat! Kun vaan puu kestäisi.

    VastaaPoista
  5. Tätä ei ehkä kannattaisi kirjoittaa, mutta kuitenkin, kun sitä puroa nyt riittää niin virkkaa sille ommpupuulle suojus
    Minä virkkasin yks talvi purosta huopaa ja tuli iso. Enää puroon sekoa, delightia löytyy kyllä varastosta. Ja takin virkkaukseen varattua Noro Sekkua.
    Kasvatin joku vuosi sitten tomatteja, joissa kaikissa oli pienet maitohampaan jäljet...
    MK

    VastaaPoista
  6. Ei muuta kuin tukemaan oksia, vahingoittamatta puun kuorta. (tai vähentämään omenia, painoa pois.) Onkohan omenapuulajikkeesta kiinni, miten herkästi oksat repeävät? Omat valkeakuulaani vain kaartuvat maahan asti, eli joustavuutta on, ja ne myös pysyvät taivutuksen jälkeen kaarevina.

    VastaaPoista
  7. MK: Sinä taidat lukea minua kuin avointa kirjaa. Hymyilytti tuo "tätä ei kannattaisi kirjoittaa, mutta".. Rupesin nimittäin heti miettimään, miten se tuen virkkaus käytännössä menisi. On meinaan tosi hauska ajatus!

    Rouva Hyrskyn Myrskyn: Puun ongelma on se, etten ole osannut leikata sitä. Pitäisi oikeastaan ottaa kuva joskus koko puusta ja kysyä täältä leikkuuohjeita. Minun puuni on semmoinen kääpiöpuu, Pirja. Alimmat oksat olen taivuttanut ja ulottuvat maahan asti, mutta ylempänä on vaikka mitä hentoja viipokkaita, joissa saattaa olla yhdessä 11 omppua tulossa. Puu on pudottanut jo aika tavalla raakileita, mutta nyt pudokkaiden tulva on loppunut, joten kait se aikoo tehdä nuo loput. Kiitos vinkistä, poistan osan ompuista jos en keksi muuta konstia.

    VastaaPoista
  8. Nuo Tondot ovat ehkä sellaisina tennispallon kokoisina parhaimmillaan, mutta menevät kyllä sitten isompinakin ruoissa, ja pienempinä tieten kans.

    Mahtava sato omppuja. Meillä ei tule kuin kolme (!), naapurien puissa samaa luokkaa oleva sato, ei yhtään omppua tai vain muutama. Kukkivat kyllä jonkin verran, ja kai silloin oli olevinaan pölyttäjiäkin liikkeellä. Kirsikoille kävi samoin.

    VastaaPoista
  9. Noista omppupuuasioista en osaa sanoa muuta kuin:nam, nam syksyllä! Tuo virkkauksesi on kyllä upea väreiltään ja kiva tuo kiinnitystapa!!!

    VastaaPoista
  10. Tiina H: Ihanko totta! Ensimmäinen Tondo olisi siis syöntikokoa! Tässähän pitää ruveta suunnittelmaan jotain herkkuruokaa siitä. Ja kuule omppujen kanssa alku oli surkea täälläkin. Puu kukki niiden kesän alun mahtihelteiden aikaan, eikä siinä pätsissä kukintoa riittänyt kuin kahdeksi päiväksi muutamia yksittäisiä alaoksien kukkien lukuunottamatta. Olin ihan varma, etteivät pölyttäjät ehtineet töihin ollenkaan. Mutta annas olla, ei meillä ole ikinä ollut noin paljon omppuja. Puu on pudotellutkin niitä jo valtavasti. Nyt saa sitten jännittää puun jaksamista.:)

    margsan: Virkkaus on, noh, aika värikäs. Se on alkanut epäilyttää sen verran, että virkkausvauhti on hidastunut aika tavalla.

    VastaaPoista
  11. Oi, sinullakin on vauvvoja, ihanaa! vinkkejä en osaa antaa.mut himoitsen tuota satoa siitäkin edestä ;)

    Pusero näyttää mielenkiintoiselle. Se on just sen näköinen, että se on valmiina ollessaan joku taivaallinen tai kaamea. Jännään täällä ensimmäisen puolesta. :)

    VastaaPoista
  12. Upea omenasato tulossa!

    Meidän parvekkeella kasvavat tomaatit ovat olleet samannäköisiä vihreitä tosi kauan, ainoastaan amppelitomaatista olemme saaneet pientä satoa. Nyt viimeisen kahden viikon aikana on isommat lajitoverit alkaneet punoittaa. Nyt on kaksi täysin punaista ja muutamassa muussa aavistus väriä. Mutta täysin vihreitä on vielä toooodella paljon. Olen nypppinyt jo kaikki uudet kukatkin pois, koska niistä kehittyvät raakileet eivät enää ehtisi kypsyä tänä kesänä. Eikä kasvirukka näinollen kulutua energiaansa turhaan.

    VastaaPoista
  13. Se sun paitas oli niin hieno että! Pitää eka saada tuo äitin takki valmiiksi, sitten saan luvan mellastaa oman takkini kanssa. Onneksi siitä puuttuu vain kaulus, nappilistat ja kädenteiden saumojen ompelut.

    Joko Onni on toipunut tapauksesta Bertta?

    VastaaPoista
  14. emmi: Tiivistit paita-asian täydellisesti. Olisin halunnut siitä löysemmän, mutta menee se noinkin. Jos ei siitä tule ulkoilukelpoista, niin kotonakin tarvitaan talvella villoja niskaan.

    Susanna: Tuo kukkien nyppimisvinkki on hyvä! Kiitos.

    Soile: Onni on toipunut hyvin, kiitos. Haisteli kyllä huushollin aika tarkasti.:D

    VastaaPoista
  15. Onpa ihana pusero!
    Mä näin keväällä Prisman puutarhaosastolla myynnissä Kasvuvyön puutarhan kasveille. Uteliaisuuteni heräsi ja oli pakko lukea, mihin kasvit tarvitsevat kasvuvyötä; tuoteseloste kertoi vyötä käytettävän omenapuun tukemiseen. :D

    VastaaPoista
  16. Krisse: Haa, kasvuvyö! Rupeanpa heti googettamaan, sopisiko sellainen tarkoituksiini. Kiitos!

    VastaaPoista
  17. Oolalaa miten hienoja palasia, paidan valmistumista odotellessa!

    VastaaPoista
  18. Emma: Odottelen itsekkin.. Jostain syystä tämä helle ei kauheasti innosta villalangan virkkaukseen. Kauheasti muuta puuhaa. Vaikka ei tuota paljon olisi - pitäisiköhän runnoa se loppuun?

    VastaaPoista
  19. Satonäkymät ovat kerrassaan herkulliset :)

    VastaaPoista
  20. Anna S: Kieltämättä olo on toiveikas.;)

    VastaaPoista
  21. Kuule, olen miettinyt ihan samaa joidenkin kasvimaani uusien lajiyritelmien, kuten spagettikurpitsan, kanssa... Että mistä sen sitten tietää, koska sen voi syödä; ilmestyykö siihen vaikka teksti kylkeen, että "valmis!" :D

    VastaaPoista
  22. Pitko: Tuo on niin ärsyttävää. Mulla on omenoidenkin kanssa joka vuosi semmoinen jokojoko?-olo. Nehän ovat sisältä ihan hassuja, jos eivät ole vielä valmiita.

    VastaaPoista
  23. Kesä on ollut mitä ollut, virkkaillaan siis iloisia kukkaneliöitä (lämmikkeeksi ja mielen piristykseksi) . .

    VastaaPoista