24.7.2013

Jos pötköttelisi taas vähäsen

On se kumma, että joka kerta kun pikkasen heilautan tassuani ja saalistan laumalle kunnon ruokaa, niin jo riittää hulabaloota. Lintu huutaa, lapset itkevät ja kirkuvat ja juoksevat ja säntäilevät - ja sitten tulee emäntä. Ai jestas, että siitä naisesta lähtee ääntä. Jo siinä kuolee lintukin sydänkohtaukseen, jos ei ole jo muuten hengetönnä. Sapettaa tämä kaikki. Jos kissa nappaa kiinni terveen, lentävän pääskysen ilmasta, niin minusta se on kelpo suoritus. Mutta täällä tartutaan niskavilloihin, moititaan ja viedään arestiin lukkojen taakse. Ja sitten tutkitaan siivekästä ja leperrellään tai etsitään lepikoista, jos se on päässyt siinä meuhkauksessa karkuun ja pahastikin loukkaantumaan.


Pääskynen ilmeisesti selvisi - muutamaa höyhentä köyhempänä. Minulle luennoitiin eläintieteestä. Että mitä saa kissa napata ja mitä ei. Että pitää olla kiltisti, jos aikoo olla jatkossa parvekkeella. Ja että en kuulemma ole niin nälkiintynyt, että tarvitsisi itse lisämuonaa pyytää. Kissan viikset! Eihän tässä mistään nälästä ole kysymys, vaan urheilusta. Ja nyt kun ilmeisesti olen elämäni kunnossa, aion jatkaa treeniä. Parvekkeelta napattu ohi lentävä pääskynen on tämän kesän kirkas kärkitulos, mutta kelejä riittää vielä uusiin yrityksiin. Josko nappaisi seuraavaksi harakan? Siinä mahtaisi tulla jo emännällekin joku ennätys. Vaikkapa meuhkausennätys.

Emännästä puheenollen: se lähti maalikauppaan ja täällä on vihdoinkin rauhallista.

17 kommenttia:

  1. Ihan rupesi jännittämään tätä tarinaa lukiessani että kuinka kävi luomakunnan luotujen otusten. Parvekkeella survival on joskus raivofalsetista kiinni, yhdelle jos toiselle.

    VastaaPoista
  2. Emäntä lähtee maalikauppaan niin kissa hyppää blogin puikkoihin, on se maailma vaan niin ihmeellinen!

    VastaaPoista
  3. WeirdRockStar: No vähän vielä jännittää itsellänikin, kun ei sitä lintua löytynyt, vaikka höyhentä jäi parvekkeelle melko lailla. Sen verran tiheitä nuo mun kukkapenkit, että sinne piilottaisi vaikka kotkan. Noh, jos lintu on kukkapenkissä ja kituu, niin siiliä alkaa tippua paikalle iltapäivästä. Että eivätköhän nuo hoida sen homman.. Mutta toivottavasti se lintu selvisi!

    Tuikkis: Tää on niin pätevä tää meidän Onni. Eiköhän tässä kissa- sun postit ala taas hiipumaan, kun loman loppu häämöttää. Siirtyminen työvaihteelle pitäisi aloittaa hetikohta.

    VastaaPoista
  4. Ootappas kun se tuo kotiin lepakon jonka siivet roikkuu auki kissan paan molemmin puolin...... tallainen naky nahtiin viimeeksi Englannissa kun anopin kissa tuli ikkunan taakse pyrkiessaan sisaan saaliinsa kanssa. Kissa naytti siluetiltaan kuin silla olis ollut jattilaismaiset viikset.

    VastaaPoista
  5. Sulla on kyllä niin nasevaa tekstiä ja niin granny chic -kuvia, että täytyy totisesti alkaa vierailemaan useammin! Ja mä niin teen noita sun DIY-juttuja, juuri mun makuun!

    VastaaPoista
  6. Ina: Minä olen aina halunnut nähdä lepakon, mutta en ole vielä onnistunut siinä. Olisihan se nyt järkytys, kokea kauan odotettu hetki kissan avustamana.:D

    Kaardemumma: Tervetuloa vain! Täällä on nyt reipas lomatahti postauksissa päällä, jatkossa lupaan ottaa iisimmin.;)

    VastaaPoista
  7. Kiitos päivän piristyksestä! Siulla on kyllä niin ihania käsitöitä täällä ja hauskaa tekstiä, että uutta postausta aina ihan odottaa!

    VastaaPoista
  8. Pirjo: Kiitos, Pirjo. Itsestä kun tuntuu yleensä, että koko elämäni koostuu sarjasta tollon töitä, niin mukava kuulla joskus se "toinenkin" mielipide.:)

    VastaaPoista
  9. Onni, minäpä neuvon sinua. Keskity niihin pihan jyrsijöihin, niin emäntä kiittää. Jätä saaliisi sitten siihen ulko-oven pieleen nätisti. Jätä kaikki lentävät rauhaan.

    Mitähän se sinun emäntäsi meinaa maalata? Itse en uskaltaisi.

    OP

    VastaaPoista
  10. OP: Sinähän puhut kuin se mun emäntä! Samaa sekin sanoi: myyriltä saa ottaa nirrin pois, ei lentäviltä. Ja se on pyörinyt tuolla pihamaalla tänään. Se meinaa maalata pihakalusteita ja tiedä vaikka vessankin. Jos riittää sitä inspiraatiota.

    VastaaPoista
  11. No voihan Onni. Alan olla tyytyväinen, että meillä on vaan tuollainen astetta pöljempi lapinkoira.

    Määki näin viime kesänä Englannissa lepakon. Ooteltiin Oxfordissa kello kaksi yöllä bussia Heathrowlle ja katseltiin ku lepakkoparvi lenteli. Laskin ainaki 7 lepakkoa kerralla.

    VastaaPoista
  12. Tuttavan lemmikki, sinun lajitoverisi tuli innoissaan olohuoneeseen esittelemään minulle päästäissaalistaan... ihmetteli kun en älynnyt ihastella, vaan aloin kiljua... on teillä vähän oudot tavat toisinaan!

    VastaaPoista
  13. Elvenpath: Koiruuksilla mahtaa olla omat vinkeensä? Hiukan kade noista lepakoista. Täälläkinhän on syksyisin jotain lepakkoretkiä, mutta en ole älynnyt vielä mennä sellaiselle. Olishan se jännää.

    sinisukka: Ihmeellistä, etteivät ihmiset ymmärrä ihastella mestarillisia metsästysnäytöksiä ja niiden tuloksia asiaan kuuluvalla hartaudella, vaan aletaan heti mekastamaan. Sinäkin!

    VastaaPoista
  14. Olenko koskaan sanonut, että te olette ihan hulluja siellä päin... Ja tämä kommentti kattaa myös ja versinkin edellisen Puro-postauksen.... Ja miksiköhän se lanka muuten on lopetettu???

    VastaaPoista
  15. mokkakissa: Et ole sanonut, mutta olen ollut aistivinani, että näin on marjat. Ja oikeassahan sinä olet - me olemme seinähulluja täällä koko porukka, ainakin mitä tähän Puro-asiaan tulee.:DDD Lopettamisen syytä en tiedä.

    VastaaPoista
  16. voi Onnia, kun torut saa moisesta. sehän reppana vain harrastaa ;) no, mutta meilläkään koirapojat ei saa metsästää muita kuin hyönteisiä ja niistäkin vain emännän inhokkeja. :D

    VastaaPoista
  17. emmi: Nyt täällä on onneksi sellainen helle, että linnut saavat olla rauhassa. Onni vain lepää.

    VastaaPoista