28.11.2012

Joko se joulu alkaa?

Kovin en kummoisia nyt ehdi, mutta tulin silti hoksauttamaan, että hei, nyt olisi hyvä aika tehdä silkkipaperitähtiä ikkunaan. Minä tein jo. Ohje on edelleen siellä, minne vinkkasin teidät jo vuosi sitten (juu, toistan itseäni) eli napsautappas taas tästä.


Ja saattaa olla, että on ihan pakko ostaa lähipäivinä punaista ja valkoista askartelumassaa. Se on Minnan vika/ansio (soo, soo). Katsokaa te muutkin (täällä) ja mennään sitten porukalla putsaamaan askartelukauppojen hyllyt Fimosta. Ihania, eikö?

Edit. Alemmasta kuvasta näkee, että yksi ison tähden sakara repsottaa. Sori, menen korjaushommiin. Ja ne on muuten kiinnitetty ikkunaan ihan vaan luomumaidolla. Hyvin pysyy.

24.11.2012

Jännittäviä aikoja

Nykyisen ilmanalan vallitessa rukki on tietysti joutava hankinta; kukapa tässä maailmassa enää villoja tarvitsee. Saatikka lankaa semmoinen, jolla kaapit ovat jo lankaa täynnä. Mutta niin se vain on, että mukavalta tuntuu istuskella, kehrätä ja liittyä esiäitien kanssa samaan käsintekemisen ketjuun tälläkin saralla, vaikka pelottaa vietävästi ja mies naljailee ohi mennessään vaimonsa kauhusta kankeaa olemusta. Minulla on siis uusi "rentouttava" harrastus, josta en ymmärrä tuon taivaallista. Pitäisi vain saada jostain kuitua lisää ja aika äkkiä. Omat vaatimattomat varastoni loppuivat jo.


Ja mitäpä muuta? Istuttaisiko vaikkapa jo kukkineet jouluhyasintit ulos takapihalle? Miksi odottaa kevättä, kun lapio pystyy maahan ja kastematosia tapaa harva se päivä? Outoa muuten tavata joulupukki ja kastemato saman vuorokauden aikana.

21.11.2012

Koodisana: vihreä

Pepille suuri kiitos valokuvahaasteesta! Minun flunssasta ja marraskuusta hyyyvin pitkä naamani piristyi ainakin hetkellisesti kesäisten kuvien äärellä. Kokeilkaapas tekin! Ideana on postata kuusi itse valittua kuvaa viime kesältä. Tekee edwardia, en muuta sano.


Huomasin kuvaavani lähinnä vain lapsia ja kasveja. Jatkossa pitää miettiä vakavasti, onko repetuaarin laajentamiseen tarvetta.

18.11.2012

Luksusta

Tekee mieli jotain aivan pikkuruista neuletyötä. Tekee mieli jotain, joka etenisi silmissä. Tekee mieli saada vahvistusta sille, että vielä joskus minullakin on jotain valmista. Kesken olevasta neuletakistani etenemistä ei huomaa. Jos en tietäisi neuloneeni siihen useampia kierroksia joka päivä, voisi luulla, ettei siihen ole koskettu viikoihin. Olen siis päättänyt poiketa kaidalta polulta ja tehdä lähes huomaamattoman syrjähypyn.


Kuvan lanka on käsinvärjättyä Kainuun harmasta täältä. Se on puhdasta luksusta.

17.11.2012

Aikani kuluksi siirtelin tavaroita

Koska valmiita käsitöitä ei ole esiteltäväksi asti, esittelen uuden lamppuni. Masentavaa, eikö?


Virallinen tarkastaja työssään pian lampun paikoilleen asettamisen jälkeen. Vanhan peruukkipään tuijotus hieman vaivaa ja tarkastaja joutuu esittämään viileää ja katselemaan toisaalle. Sekä tarkastaja että neuloja (muutama testikierros ajettu) olivat kuitenkin sangen tyytyväisiä.

Melkein valmis mekko täällä olisi, mutta vain melkein. Inspiraatio potee selvästi marraskuuta.

13.11.2012

Se on vielä aika laiha

Kannattaa piirtää rasti seinään: tänään oli aurinkopäivä. Tunnelmaa nostaa myös valmis sukka.


Rumahan se tietysti on. Vähän kuin olisin virkannut miesten kumisaapaskokoa olevan pitkän ja pinkin sipulipussin. Mutta ei kannata hätiköidä. Se on nimittäin adventtikalenteri ja sellaisella on tapana pulskistua hetkellisesti jokaisena joulukuun päivänä aattoaamuun asti. Tonttujen touhuja, tiedättehän. Lapsen mielestä sukan koko enteilee hyvää.


Isompi lapsi ei osaa päättää. Mieli tekisi kaupan kalenteria.. mutta pärjääkö se virkatulle, rumalle joulusukalle? Sukalle, johon ilmestyy joka aamu jokin yllätys?

7.11.2012

Tällaista täällä

Kumpi ja Kampi tappelivat. Kumpi voitti?



Odottelen rukkia. Ei ole hajuakaan, kauanko odottelu kestää. Ja kunhan paketti saapuu, odottelu vaihtunee hämmästykseksi. Minä en nimittäin osaa rukkia, värttinää vain. Niin että saa tulla opettamaan. Lupaan kahvia, pullaa ja kovapäistä seuraa vaivan palkaksi.

Niin ja vastaus kysymykseen on Kumpi. Tentti on kuun lopussa eikä käsitöistä tietoakaan.