28.6.2012

Villapaitataulu

Eipä sillä, että tässä mitään sen kummempaa tsemppiä juuri nyt kaivattaisiin, mutta teinpähän silti. Paidan ohje löytyy Anu Harkin kirjasta Puikoissa. Harkin kirjassa paita oli laitettu somasti vitriiniin. Minulla mitään vitriiniä ole; vanhat kehykset ajanevat saman asian. Lankana oli mitä lie nöttösiä. Paidasta tuli malliltaan hiukan kasari, mutta en oikein jaksa niuhottaa barbiekokoisesta vaatteesta. Niin että tällä mennään.


27.6.2012

Kesää odotellessa

Vettä on riittänyt ja kasvit ja tyttäret kasvavat silmissä. Ainoa mikä ei nouse, on lämpömittarin lukema. Jos en tietäisi, että syreenit ovat vasta nupullaan, luulisin syksyn tulleen. Jotenkin semmoinen olo tämän ns. kesän kanssa, että minua on huijattu.

Onneksi on sohva, puikot ja koukku. Langastakaan ei ole pula, joten hätäkös tässä.

24.6.2012

Lapsenmielisille

Olen pitänyt pari viikkoa kirpputoripöytää ja kaivellut sen varjolla kaappejani. Vastaan tuli esimerkiksi neljä neule- ja virkkauslehteä, joissa on vauvoille ja taaperoikäisille tarkoitettuja malleja. Kaksi vanhinta, 1960-luvulta olevaa Ahkeraliisa-lehteä, ovat kannettomia, mutta muuten hyvässä kunnossa. Kaksi uudempaa ovat BWT-nimisiä; toinen on vauvalehti ja toisessa on ohjeita 4-12-vuotiaille. Alla olevat kuvat ovat BWT:n lehdistä. Kaikki lehdet ovat suomenkielisiä.


Mieleeni pälkähti, että lukijoissani saattaisi olla joku retrohenkinen ja lapsenmielinen käsityöihminen, joka ilahtuisi kovasti tämmöisestä neljän lehden nipusta, joten eiköhän laiteta juhannuksen kunniaksi vielä arvonta pystyyn. Eli kaikki te, joilla tämmöinen paketti kiinnostaisi, jättäkää kommentti tähän postaukseen. Aikaa on kuukauden vaihtumiseen saakka.

EDIT. Arvonta-aika päättyi kesä/heinäkuun taitteessa. Voittaja (Henna) on arvottu ja paketti on laitettu postin matkaan. Kiitokset kaikille osallistujille!

21.6.2012

Leppoisaa juhannusta!

Ja ottakaahan iisisti. Turhat hötkyilyt pois. Kuvan possu näyttää mallia.

20.6.2012

Onneksi on tossut

En ymmärrä, miksi tajusin tämän vasta nyt. Ei onnettoman sukanneulojankaan tarvitse palella varpaitaan: ainahan voi neulasta tossut. Tulevat suit sait sukkelaan valmiiksi ja niihin saa mukavasti polteltua jos sun mitä lankakaapin yksinäisiä ja outoja lankakummajaisia. Ja käyttöönhän tossut joutuvat heti. Ainakin minut tämä kuluva kesä on jättänyt jokseenkin kylmäksi.

Jos jollakulla muullakin on tossutarpeita, niin vinkattakoon, että kuvien varrettoman raitatossun ohje löytyy Ravelryn kautta täältä ja varrellisten, valtavilta karhun tassuilta näyttävien tossujen ohje täältä (Nola´s knitted slippers). Varrettomat ovat Noro Kureyonia, jota meni alle kaksi kerää. Jouduin hieman muuttelemaan silmukkamääriä, koska lankani ei ihan natsannut annettuun tiheyteen. Varrellisiin lankaa kului kolmisen kerää yhteensä. Lanka on Létt-Lopia ja tossut on neulottu kaksinkertaisesta langasta. Jos teen tossut toiste, pienennän hieman kokoa. Nolan tossujen malli on kapeaan jalkaani turhan leveä.

Sitten virkkuukoukun seuraan. Ulkona on sellainen keli, että villalla jatketaan.

19.6.2012

Maakuntamatkan satoa

Ihmiseksi, joka ei ole koskaan ollut kovin kummoinen keltaisen ystävä, ostin aika lailla paljon ko. aurinkoväriä. Ensin kankaan ja sitten noin vain yllättäen ja äkkiarvaamatta eteen sattuneesta lankakaupasta vielä pussukan lankaa. Oikein kahta eri keltaista. Olen kauhean hämmästynyt.
Minusta nuo langat näyttävät virkatulta villatakilta. Mutta kenen - siinäpä pulma.

17.6.2012

Sadetta pitämässä

Nämä meikäläisen blogitauot eivät ota onnistuakseen. Tällä kertaa syytän säätä: vedentulo ajoi tädin sisätiloihin, joten kait tässä sitten joutaa vaikka postaamaan. Valmista nimittäin on. Aloitetaan japanilaisen virkkauskirjan ohjeella tehdystä hengarivirityksestä.


Ohje ensimmäisen kuvan kirjasta. Alla pesulan rautalankahengari, joka todellakin kaipaa kylkiinsä pehmikettä. Lankana käytin Novitan Luxus Cottonia, jota ainakin minulla on hiukan ikävä takaisin kaupan lankahyllyyn. Koukku 3,75.

13.6.2012

Ette ehkä usko,

mutta kattopesussa katkesi varsi vain kahdelta tulppaanilta. Pienen pihan eduksi on ilmeisesti laskettava se, että lähes koko ala on pressutettavissa peitteiden alle. Pressutin jopa omenapuun. Totta kait auttoi myös se, että painepesurimiehet olivat hellämietoisia. Heidän kielellään se tarkoittaa vähemmän painetta. Toivon, että mahdolliset rakennustelineet ovat helpompi juttu.


Sen verran minulla on pärskeiden jälkeen kuitenkin ylimääräistä touhua terassin- ja parvekkeen pesussa, että vetäydyn pienelle blogi- ja huilaustauolle. Siihen asti, moi!

10.6.2012

Action!

Olisinpa Bruce Willis. Tai Iso-Arska. Olisi paljon helpompi taistella painetta vastaan niillä lihaksilla ja sillä asenteella. Ei, minun ei tarvitse pelastaa maapalloa eikä ihmiskuntaa, vaan kukassa oleva omenapuu, nupullaan oleva pionipenkki, tarhakalliokielot ja jättilaukat. Yrttipenkki ja raparperit. Tulppaaneille en varmaan voi mitään. Aseeni ovat kehnonlaiset; on pärjättävä nurin käännetyillä ämpäreillä, lapsen ammeella ja kahdella suurella sateenvarjolla. Pressun levittäminen on mietinnässä.

Huomisaamulla katolle ilmaantuu mies painepesurin kanssa; täällä alkaa kattoremontti. Minä ajattelen Bruce Willistä ja taistelen loppuun asti. Niin se Brucekin aina tekee. Milläköhän se suojaisi kokonaisen omenapuun? Kaadetulla ja räjäytetyllä kuorma-autolla?


Niin että kaikki te ystävät, joille olen luvannut vuokkoja, taponlehtiä ja sormivaleangervoja: lapiopäivä on tänään. Pelastautukoon, ken voi! 

9.6.2012

Lohikäärmeen vihreä

Ei siitä ole kuin pari postausta, kun tunnustin olevani laiska kirjallisuuden lukija. Ja nyt olen sitten ahminut kaksi yötä lapsen Harry Potteria. Siksiköhän päätin ryhtyä lyhentämään "pienten projektien" -jonoani juuri kirjanmerkistä?


Jos haluat samanlaisen, ohjeen löydät täältä. Minun lankani oli Noron sukkalankaa (Silk Garden Sock) ja koukku 1,5.

7.6.2012

Pizza bianca

Olen palannut elävien kirjoihin. Ilmeisesti taudin aikana tapahtui kuitenkin jotakin, koska luvassa on tähän blogiin varsin harvinainen ruokapostaus. Mari kysyi kommenttiboksissa, millä ohjeella täällä päin valkoista pizzaa oikein väsätään ja minähän vastaan. Tietysti.

Ohje, jolla valkoinen pizza on eniten makuuni, on ystäväni A:n perua. Siinä pizzan päälle murennellaan noin 450 g mietoja ja voimakkaita juustolajeja sekaisin. Juustoista voi tehdä kulhoon mössön tai levitellä ne yksittäin. Hyvä combo tulee gorgonzolasta, ricottasta, pecorinosta ja mozzarellasta, mutta minun pizzani ovat välillä milloin mitäkin. Juustot levitellään pizzapohjan päälle ja juustojen päälle ripotellaan yrttejä maun mukaan. Pikkuisen oliiviöljyä päälle ja uuniin vartiksi.


Ricottasta etenemme sujuvasti Soilen pizza biancaan, jonka ohjeen hän ystävällisesti jakoi edellisen postaukseni kommenteissa. Nostan sen tähän, koska kukapa sitä sieltä kommenttiboksista hädän tullen osaa kaivaa esiin. Soile kirjoitti näin: Olen tehnyt semmoista, että pitsapohjalle levitetään ensin ricottajuustoa. Sen päälle mozzarellaa ja sitten vielä vähän parmesania. Lisäksi pinjansiemeniä ja rosmariinia. Ja voi pojat kun on hyvää! Lienee ilmiselvää, että tuota kokeillaan.


Minulla on myös perunapizzaversio, joka on peräisin jostakin ikiaikaisesta Glorian Ruoka&Viini -lehdestä. Siinä pizzataikinan päälle levitetään
- 150 g ranskankermaa, johon on sotkettu valkosipulia maun mukaan
- 4 keskikokoista, ohuiksi viipaleiksi leikattua perunaa (niillä on tarkoitus peittää koko pizzan ala)
- suolaa, pippuria, kuivattua timjamia tai muita yrttejä maun mukaan
- 2 punasipulia lohkottuna ja
- briejuustoviipaleita.
Tämäkin ohje on ollut kaikenlaisten kokeilujen kohteena sen mukaan, mitä kaapista kulloinkin löytyy, mutta yhdestä olen yrittänyt pitää kiinni: minun mielestäni ranskankerma ohittaa peruspurkkituorejuustoviritelmät mennen tullen, joten ranskankermaa, kiitos. Paitsi että tuolla ricottalla voisi kokeilla.

Kuvissa perunapizza chevrellä. Jos jollakulla on lisää hyviä valkoisen pizzan ohjeita, niin kertokaa toki. Näitä on aina mukava testata.

4.6.2012

Hanna kysyy - Outi vastaa

Kipakka flunssa on kaatanut harmaan tädin pötkölleen. Vielä viime viikolla suunnittelin pitäväni kesäkuussa yhden naisen varjo-KYH-kisat, mutta ei täällä ole muuta varjoa kuin minä itse. Ja koska muuhun en kykene, ajattelin yrittää vastata Hurjan Hannan kysymyksiin. Vaikka vaikeilta tuntuvat nekin.


1. Jos luet kirjoja, niin minkä tyyppisistä kirjoista pidät eniten? Mikä on tämän hetkinen suosikkisi? Jos tarkoitat kaunokirjallisuutta, niin ei, en juurikaan lue kirjoja. En enää. Mutta jos tarkoitat mitä tahansa kirjoja, niin kyllä, luen lähinnä tietokirjoja. Tällä hetkellä iltalukemiseksi on varattu Euroopan synty. Keskiajan historia. Lisäksi käsityö- ja harrastekirjoja sekä ruokakirjoja. Niitä menee. Ja jos joskus oikein luetuttaa, niin silloin luen dekkarin.

2. Jos luet lehtiä, niin minkä lehden irtonumeron ostit viimeksi? Mikä oli mielenkiintoisin artikkeli siinä lehdessä?
Luen ja ostan lehtiä. Olin aikaisemmin pahasti koukussa sisustuslehtiin, mutta siitä koukusta olen päässyt löydettyäni sisustusblogit. Mutta tulee niitä aina joku joskus ostettua. Edelleen. Eniten ostan käsityölehtiä. Tänään nappasin mukaani virolaisen Käsityö-lehden ja ihan vain sen takia, että siinä näytti olevan mukavaa juttua kansanperinteen ja lastenvaatteiden yhdistämisestä.

3. Jos harrastat liikuntaa, niin mitä uutta lajia haluaisit kokeilla?
Olen aina halunnut oppia miekkailemaan ja ratsastamaan. Jousella osaan jo ampua. Huonosti kyllä, mutta sitä ei lasketa.

4. Jos haluat herkutella viikonloppuna, niin mitä ostat itsellesi kaupasta?
Suklaata. Läjäpäin juustoja. Tekisin varmaan jotain ruokaa, jossa on runsaasti sitruunaa ja rosmariinia.

5. Jos leivot, niin mikä on eniten käyttämäsi leivontaresepti? Kerro ohje muillekkin.
Leivontaa en ole harrastanut aktiivisesti muutamaan vuoteen. Lapsen muna-allergia on vienyt kaiken uskoni kyseiseen taiteenlajiin ja munattomat viritykset ovat olleet enemmän tai vähemmän pettymyksiä. Leipää ajattelin leipoa, jahka elämä taas voittaa ja flunssa kaikkoaa.

6. Jos tilaat pizzeriasta pizzan, niin mitkä täytteet otat useimmiten?
Minä olen vege-pizzanaisia. Sipulia, paprikaa, parsaa - mitä niissä nyt on. Parhaat pizzat tulevat kylläkin kotiuunista; mies tekee pizzoja, joissa on kaikki maailman täytteet ja minä olen erikoistunut viime aikoina valkoisiin pizzoihin.

7. Mikä on kivoin kommentti, jonka olet saanut jostain itse tekemästäsi jutusta?
Olen saanut loppujen lopuksi aika vähän palautetta blogimaailman ja perhepiirin ulkopuolelta. En osaa sanoa, mikä olisi kaikista mukavin.

8. Mihinkä piirteeseen olet kaikkein tyytyväisin itsessäsi?
Piirteeseen? Tarkoittaa mitä? Voisiko se olla vaikka tämä blondius?

9. Kuinka monta puuta olet istuttanut elämäsi aikana? Mitä lajeja ne olivat?
Yhteen jää. Olen istuttanut kääpiöomenapuun, joka humisee tuossa ikkunan takana.

10. Minne lähtisit lomalle, jos saisit 1000 euroa rahaa? Mitä tekisit siellä?
Jonnekkin, missä on kulunutta, auringon paahtamaa ja missä ei näy kuutioarkkitehtuuria mailla halmeilla. Söisin, istuisin kahviloissa, kiertäisin museot ja polttaisin rahani viimeiseen euroon. Kaupunkiloma siis.

11. Mikä valokuva tai maalaus tai kaupunki on ispiroinut sinua eniten ja miten?
Kun ajattelee, miten paljon ihminen näkee tässä maailmassa kuvia, niin ymmärtää, että vastauksen antaminen on aika hankalaa. Moni kuva tai maalaus inspiroi, suurin osa vielä niin, ettei välttämättä edes tajua inspiroituneensa. Kaupungeista, joissa olen käynyt, on eniten mieleeni ollut Pariisi.

Palaan asiaan, kunnes aivotoiminta ja kyky tehdä jotain todellista palaavat. Kuvakollaasissa lempitulppaanini pihamaalta. Mustat eivät ole vielä avautuneet; taitavat odotella parempia kelejä.

2.6.2012

Viheliäinen keli

Kalenterin päivämäärä ja ikkunalasin takana vellova märkä ujellus eivät oikein vastaa toisiaan. Mutta en anna sen häiritä. Postipoika on ollut kaverini koko viikon ja minulla on vihdoinkin aikaa tutkia kaikkea sitä, mitä on tilattu.


Eihän tässä ole enää muuta hätää kuin se, että mistä kirjasta aloittaisi.