2.10.2012

Se on lokakuu jo

Ei ollut kirpputorilla vanhoja, hyviä neulepaitoja, ei. Oli kaikenlaista nyppyyntynyttä, rikkoutunutta ja muuta virttynyttä, joiden kohdalla ei voinut välttyä ajatuksesta, että tavara oli tuotu kerrassaan väärään paikkaan. Löysin kuitenkin pienen opetustaulun ja kotiinhan se lähti. Ja sille piti tietysti lyödä heti naulaa seinään.


Alakuvassa todiste siitä, että puikot pysyvät vielä käsissä. Värisilmä sen sijaan... Vai syyttäisikö värien tulvasta ihan pokalla Noron tehtaita? Että olisi siellä vähän voitu miettiä.

13 kommenttia:

  1. Onpa kiva neulomus! Tuleeko siitä kauluri? Kauniilta näyttää.

    VastaaPoista
  2. Noroko se tekee tuollaisia värikkäitä liukuvärilankoja?

    Munkin pitäis neuloa pehmoinen ja lämmin kauluri lapselle...aika kaunis tuo mallisi, tälläiselle virkkaajalle hyvä vaihtoehto!

    VastaaPoista
  3. Nuo opetustaulut ovat ihania! Meinasin keväällä ostaa yhden ison, mutta tulin onneksi järkiini, sillä meillä ei vaan ole tällä hetkellä seinätilaa tarpeeksi. Tosin tuollainen pienempi voisi mahtua... :)

    VastaaPoista
  4. Henkkumaaria: Kauluripa hyvinkin. Saa sitten nähdä kenelle. Itseäni tuo väri-iloittelu hieman kiusaa, mutta lapset saattavat hyvinkin tykätä. Katsotaan tilanne, kunhan valmistuu!

    eilen tänään huomenna: Tämä on Noro Kureyon sukkalankaa. Tästä ei ihan paukkupakkaskauluri tule, on minusta liian ohkaista tavaraa. Mutta kaupoissa on vaikka mitä paksumpiakin liukuvärjättyjä lankoja, pehmoisia ja mukavia pikkuisen kaulalle. Sun pitää tehdä retki asialliseen lankakauppaan ja pelkään, että koet siellä runsauden pulaa. Kaulurin nimi on Amiga; en ole varma löytyykö netistä noin vain mutta Ravelryssä (vaatii kirjautumisen) on ainakin ilmaisohjeena. Periaatteessa virkkaat mitä tahansa samalla idealla (kolmioita, viisikulmioita) ja sitten vain keräät varsinaista kaulaosaa varten silmukat ja pistelet menemään neuloen ribbiä niin pitkään kuin tarvitset. Tässä kaulurissa yksi viisikulmio on läpimitaltaan noin 8 senttiä ja tuo kuusi eri palaa sopii tosi kivasti mulle ja vielä mun 8-vuotiaallekkin. Sinun mussukallesi 5 palaa olisi ehkä hyvä.

    Kirsikka: Tila alkaa ottaa vastaan täälläkin, mutta tuomoinen pikkuinen menee aina.:D En ollut tiennyt, että noin pieniäkin on!

    VastaaPoista
  5. Tuo siun tauluseinä näyttää aina vaan paremmalta. Hyvin sopi opetustaulu joukkoon.
    Hauska malli myös tuossa kaulurissa. Mie olen huomannut vierastavani kaikkia valmiita raita-&liukuvärjättyjä lankoja, vaikka kyllä niistä ihan kivoja sais aikaiseksi. En vaan osaa niitä käyttää(no nyt tietty kun tämän sanon niin seuraava neulomus on just semmosesta...)

    VastaaPoista
  6. Aika seesteisen näköinenhän tuo väriyhdistelmä vielä on. Toista ne riemunkirjavat kukerrukset, joissa värit riitelevät toistensa kanssa (ainakin mun silmissä). No jaa sanon mitä sanon ja toimin toisin. Itse olen nimittäin niin rajoittunut, että en osaa käyttää kuin kaksivärisiä neulomuksia (tai korkeintaan kolme, jos väriyhditelmä on mietitty tosi tarkkaan ja huolella). Paraski puhuja siis asiassa :D

    VastaaPoista
  7. Peppi: Tauluja löytyy hiljoksiin.:) Minulla on itse asiassa kaksikin eri seinää, joille olen hiukan katsellut sillä silmällä laitettavaa. Blogissa taitaa olla kuvia vain tästä olohuoneen ryhmästä, pitää joskus filmata sitä toistakin.

    Tess: Minä olin ennen aika rajoittunut värien suhteen ja se vanha minä välillä huutelee enemmän tai vähemmän villiintyneestä värien käytöstäni. Minulle tämä kauluri saattaa olla liikaa, mutta yritän pysytellä rauhassa viimeiseen silmukkaan asti: Noroilla on outo taipumus näyttää lopussa kuitenkin hyvältä.

    VastaaPoista
  8. Kiitos yksityiskohtaisista neuvoista! Itseasiassa, mulla on jokin vihree liukuvärilanka jota oon pyöritellyt jo iät ajat, mutta luulen, että mun pitää hakea jokin pehmoisempi, että on tooooosi mukava vasten pientä hikistä niskaa <3

    VastaaPoista
  9. eilen tänään huomenna: Ole hyvä vaan! Täälläkin sattuu joskus semmoinen autuas hetki tietsikan ja kahvikupposen äärellä, josta itsekin vasta kirjoitit blogissasi. Silloin joutaa vastailemaan kunnolla.;)

    VastaaPoista
  10. Wau mikä kauluri-idea :) Näyttää just sen väriseltä, jota mun tyttäret rakastaisi :)

    VastaaPoista
  11. Paula: Tyttärelle tämä taitaa mennä täälläkin päässä, vaikka ei se niin pöljältä enää valmiina näytäkkään. Sain just kaulurin pääteltyä, kuvia ehkä viikonlopulla.

    VastaaPoista
  12. Tuo muuttolintutaulu kyllä osuu aika arkaan paikkaan. Lähinnä tekisi mieli liihottaa karkuun alkavaa pimeyttä ja kylmää. Pyöränketjukin irtosivat aamulla ja nyt on sormet ketjurasvassa...

    tuo sinun seinäkollaasisi on aikas näppärä kokelma ja kauluri: ehdotonta värivitamiinia, jota nyt tarvitaan!

    VastaaPoista
  13. Soile: Samoja mietin minäkin muuttolintusista, mutta ostin silti. Värivitamiinia tuli kauluriin sen varran, että taitaa mennä tyttärelle tuo neule... Mutta eikös me messutella ihan kohta? Sehän hiukan piristää, toivottavasti?

    VastaaPoista