9.5.2012

Vahinkoja sattuu

Täällä on mennyt päivä ihmetellessä. Että sellaistakin sattuu, että tässä taloudessa nähdään uuden uutukainen, itse tehty ja vieläpä valmiiksi asti saatettu neule. Liekö vahinko.

 Tarkemmat tiedot huivista löytyvät Ravelryn puolelta täällä. Todettakoon tässä vain se, että huiviin meni kaksi kerää GarnStudion Drops Delightiä. Huivi on tehty aika lailla omasta päästä - mallihan on perusperus ja vanha kuin taivas, mutta huomasin surffatessani, että Dropsin ohjeista löytyi juuri samanlainen. Siellä vain tuo raidoituspuoli on minun silmääni nätimpi; harmi, etten hoksinut heti alkuunsa kaivella netin ilmaisohjeita. Oma huivini taitaa olla piirun verran Dropsin huivia isompi.

Ymmärrän toki, että se on vain huivi ja vieläpä maailman helpointa sortimenttia, mutta sen verran vähän täällä on viime aikoina päästy puikkoja kilkuttelemaan, että valmis työ on suoranainen ihme. Nyt kun vielä keksisin jostain sellaisen jänisräikän. Eikös se sopisi juhlatunnelmaan? Olisi hyvä tilaisuus pyöräyttää kierros tahi kaksi. Tai kolme, peijakas sentään. Saa sitä riehaantua joskus.

24 kommenttia:

  1. Kyllä jänisräikkä on ihan asianmukainen juhlimisen apuväine. Jotenkin sitä unohtuu että valmiiksi saatu neule ei todellakaan ole itsestäänselvyys, vaan optimismin voitto aineesta. (Sanon minä. )

    VastaaPoista
  2. Mari: Nimenomaan. Hengen voitto aineesta.:D

    VastaaPoista
  3. Knallissa ja sateenvarjossa (kuunnelmasarja) on yhdessä jaksossa hyvä repliikki, joka meni sisällöllisesti jotenkin näin: "Hän keksi sen aivan tyhjästä, hän keksi sen omasta päästään!" Tuli vain mieleen tuosta kuvatekstistä.

    Huivihan on hieno.

    Mulla olisi kans 5 melkein valmista käsityötä.

    VastaaPoista
  4. Onnittelut. Kyllä saa jänisräikkää rällättää nyt.

    Täällä olis sukkapari päättelyä vailla ja huivi pingottamatta. Tapahtuukohan mitään, ennenkuin seuraavatkin pakkaset on ohi? Taidan siirtyä pihapuuhiin.

    VastaaPoista
  5. Iso käsi täältä :)
    Tuosta edellisen postauksen ruususta, niin oliko se niinku kokonaan mullan alla talven, vai miten?! Miettii tämä jolla ei ole kellaria, missä säilöä kasveja.
    Itse olen yllättynyt, että pienet ruukkuruusut, joita olen joskus kevätjuhlassa saanut ja maahan nakannut työntävät silmuja. Ei uskois niistä.

    VastaaPoista
  6. Tykkään! Onko tämä se, joka oli versovaiheessa kääretorttu?

    VastaaPoista
  7. Onpas kauniit värit tuossa huivissa ja muutenkin oikein ihanainen! Sietää räikitellä, juu :) Minustakin tuo huivimalli on yks parhaista ja varmaan eniten käytössä itselläni (baktusversiona).

    VastaaPoista
  8. Anonyymi: Viisi melkein valmista kuulostaa kyllä todella hienolta. Minä taidan aloittaa ihan alusta eli jotakin uutta. Se voisi olla nyt Rowanin pikkupalleroiden vuoro!

    morso: Pihapuuhat ovat sellaisia, että harva asia ajaa niiden edelle. Joten pihalle vaan! Käsityöt kyllä odottavat ja eikä nyt ole oikein villasukkakelitkään.:)

    Peppi: Taidan laittaa edittinä ruusupostaukseen tarkemmin, kiitos hoksautuksesta. Mutta todellakin kaivoin ruusun ruukkuineen isoon kukkapenkkiin. Kuoppa sinne ja ruusu pötkölleen. Multaa päälle sellainen 15-20 cm ja kepit merkeiksi, että tiedät keväällä, mihin kohti lapiosi (tai käsin minä kyllä) isket. Penkissä selviää kummallisia kasveja; minulla versoo vuoden takainen äitienpäivähortensia, vaikka en uskonut sen talvehtivan.

    Mertru: Jep. Kääretorttuhan se. Ja mulla on muuten uusi Nikon. En ehdi vain oikein treenaamaan; kuvien siirto tietsikalle on vielä hakusessa.;) Kiitokset tsempistä.

    AnniKainen: Minulla on se baktus vielä tekemättä. Just katselin tuossa lankojani sillä silmällä, että voisi niitä poltella semmoiseenkin malliin. Kolmiohuivin malli on tosiaan hyvä!

    VastaaPoista
  9. Niin kuin sita kaaretorttuvaiheessa kommentoin niin varit on aivan ihanat! Olis semmonen mun varinen! Onnittelut vastavalmistuneelle.....tyolle siis!!!! Juhlihan oikein kunnolla! :D

    VastaaPoista
  10. Kyllä valmista käsityötä sietää juhlia. Eikun räikkä laulamaan ja eihän niitä kierroksia lasketa, eihän? :O)

    VastaaPoista
  11. Jäi taas nimikirjaimet pois 3. kommentista.

    No yksi syy siihen, mikssi niitä melkein valmiita on 5 on se, että mulla on ostamani napit jemmassa ja en muista, missä sellainen jemma on, ja joskus kirjominen on sitä, että tekee lähinnä solmuja nurjalle puolelle ja...

    Ja mut hei, vilauta sitten kun aloitat niistä palleroista, koska kuolaan edelleen Rowan felted tweed aran lankaan (kohta minä ihan oikeasti joudun ostamaan ne kerät, kun olen klämmännyt niitä kaikkia), mutta kun ei ole oikeaan sellaista mallia - eikä edes silmukkamääriä & mieluista mallikertaa, kun mallitilkku ei ehdottomasti kuulu meikäläisen tapoihin. Ja nyt sitten epätoivoisesti etsin niihin mallia ja sen sellaasta.

    OP puolikkaat tumput käsissä.

    VastaaPoista
  12. Ina: Juu, kannat kattoon!:D

    Kesän lapsi - Minna: Ei me lasketa, ei. Sen verran harvinaisia nämä valmistuneet neuleet nykyisin.;)

    OP: No, minä arvelin kyllä, että sinähän se.;) Rowanit tulee minulla kirjoneuletyyppiseen työhän, katsotaan innostutko sinä siitä. Huivi se on. Käy Ravelryssä katsomassa, mitä ovat siitä Rowanista tehneet ja syöksy kaupoille!

    VastaaPoista
  13. Luulisi niitä räikkiä löytyvän vapun jälkeisestä alennusmyynnistä.. ;oP

    Hieno huivi. Sitäpaitsi minä kerran katselin ravelryssa sinun käsitöitäsi, niin kovasti paljon ja hienoja töitä sieltä löytyi, vaikka kirjoitat, ettei muka mitään valmistu.. ;oD

    VastaaPoista
  14. Onnittelut! Ainakin mulla tuli rompulla sellainen siirto/kuvankäsittelysofta, sillä siirto hoituu napin painalluksella. Siis oikeesti.

    VastaaPoista
  15. Räikkä käteen ja suuhun se semmonen rullalle ja taas suoraksi menevä vempele, joka pitää ääntä (mikä sen nimi on???)

    ja hyvä juttu että ruusu säilyi talven koettelemuksista. Ja vanhalta pihaltani saisin kuulemma hakea katajan mukaani. mitähän se tykkää siirrosta?

    Niin ja vielä että jossain päin keski-suomea olisi tarjolla ukonhattua, sain siitä kommentin blogiini.

    VastaaPoista
  16. Pirjo-Riitta: Kiitos, onhan niitä töitä valmistunut, mutta nykisin tuntuu, että vähemmän. EHkä se on se tunne siitä, että voisi tehdä enemmänkin, jos olosuhteet sallisivat. Mutta joo, pitää olla iloinen ja ostaa jänisräikät, koska edes jotain almistuu. Hip hei!

    Mertsu: Minen ole siihen romppuun vielä edes ehtinyt. Mies on kyllä jo siirrellyt kuvia, tiedä sitten miten, mutta mulla on piuhat vielä hakusessa. Aion opiskella asian vasta ensi kuussa, siihen asti on töitä, töitä ja töitä. Ei saa kovin uppoutua mihinkään liian aikaa vievään.;)

    Soile: Vappupilli ei varmaan nimestä käy, mutta tiedän mitä tarkoitat. Niissä on tosi iso ääni. Ja arvaappas, miten kävi, kun siunailin ukonhattupuutettani työpaikalla? Yhdeltä löytyi! Kiitos sinulle ja keski-Suomeen, mutta taidan saada Haukiputaalta. Jei! Onko kataja kovin komea? Uskaltaisko kokeilla?

    VastaaPoista
  17. olen sen katajan siihen ite istuttanut sanotaanko 5 vuotta sitten? (oikeasti en muista kuinka kauan siitä on) se oli silloin semmonen 40 cm pikkupuska, ostettu siis taimistolta, lajinimi Herra Pitkänen. Tämä päivänä sen on suurinpiirtein minun mittainen. Että ihan nimensä mittainen venyjä. mietityttää miten laajalla alueella sen juuret ovat. voi hyvin kuolla operaatiossa.

    uusi emäntä aikoo joka tapauksessa sen hävittää, joten pitää yrittää

    VastaaPoista
  18. Soile: Okei, sitten sinun on pakko. Pidän peukkuja Pitkäsen puolesta. Ota maata reippaasti matkaan; hyvällä tsägällä osa pääjuurista tulisi mukana ja mahiksia olisi. Vettä saata varmaan sille sitten antaa aika kovasti. Ja kerro sitten, miten kävi! Mites se uusi emäntä nyt niin tylynä on?

    VastaaPoista
  19. ei kuulemma tykkää havupuista. katotaan nyt miten siirto onnistuu. pitää ensin tehdä puulle paikka.

    sen lähettyvillä on muuten pioni...voi olla että se lähtee mukaan. pionien siirto on ainakin itellä onnistunut. eivät ole huomanneet mitään ja kukkineet kuin ennenkin.

    VastaaPoista
  20. Ainaoikeinraidat on aina in :) Iloinen huivi.

    VastaaPoista
  21. Jänisräikästä tulee mieleen ala-asteen teknisten töiden opettaja, joka ilmoitti tunnin päättymisen pyörittämllä sitä korviin sattuvaa räikkää vähintäänkin kymmenisen kertaa (ajatella mitä riehaantumista sellainen mutta ehkä hänestä oli niin mukavaa päästä meistä eroon sen päivän osalta!).

    Täälläkin valmiit neuleet ovat tällä hetkellä harvinaisuus. Purkuun menneet ja ihan väärän kokoiset sen sijaan ärsyttävyyteen asti tuttuja. Koskahan sitä saisi jotain ihan valmiiksi asti?

    VastaaPoista
  22. Soile: Sama täällä. Olen siirrellyt pioneja miten huvittaa. Kun ottaa reippaasti ympäröivää maata mukaan, tuskinpa edes tajuavat, mitä tapahtuu. Tuumailin juuri, pitäisikö pionipenkkiä kohottaa. Voi olla, että pioneja kaivellaan täälläkin.

    Emma: Kiitos!

    Heidi: Jospa se opettaja tosiaan innostui, kun tunti päättyi?:D Mikähän lamaannus meitä vaivaa. Olisi se tosiaan kivaa saada enemmänkin valmista aikaiseksi.

    VastaaPoista
  23. Taidan matkia tätä ideaa. Mulla on useampi kerä delightia enkä oo vielä keksiny niille käyttöä mutta tää onki hyvä langankulutusprojekti niille. :)
    Hieno huivi!

    VastaaPoista
  24. Norissa: Lankaa kului kahta eri väriä se kaksi kerää, molempia sävyjä yksi. Minulla on 2 kierrosta aina yhtä kerää, sitten vaihdoin. Fropsin ohjeessa raidat ovat paksumpia ja siksi näyttävämpiä. Huivin malli on tosi hyvä, joten ei kun hommiin!

    VastaaPoista