24.4.2012

Jälleennäkemisen riemua

Tekisi mieleni sanoa, ettei tästä päivä parane, mutten sano. Olen hädin tuskin toipunut vuokoista, perhosista ja kurkiauroista. Saatikka siitä, ettei minun pihamaallani ole enää hiutalettakaan lunta. Ja sitten löydän - noin vain, aivan ilman varoitusta - neljä komeaa, paksua kastematoa kukkapenkistäni. Että minä tykkään niistä. Jokohan joku kauppa möisi minulle jokusen säkin hevosenlantakompostia? Kastematojen kunniaksi? Täällä olisi kevätpirskeiden aika! Kompostia madoille ja aurinkopäiviä Outille, kiitos.

15 kommenttia:

  1. Entäs se pulska myyrä?
    OP

    VastaaPoista
  2. Kyllä näillä leveyspiireillä ei vielä voia puhua kukista eikä kastemadoista. Pihala ON lunta. ÄLYTTÖMÄSTI. Katotaan sitte juhannuksena..

    VastaaPoista
  3. Ihania kukkia! Sinivuokkoja on mieleton ikava. Ei nakynna taalla metsassa ollenkaan kevaan mittaan vuokkoja minkaanlaisia. :( Nauti madoista ja kukista! :) Mina nautin hetken hiljaisuudesta.

    VastaaPoista
  4. Kuulostaa ja kuvista päättäen näyttää ihanalle päivälle, mullan tuoksua ja aurinkoa ei voita mikään. Itse löysin maata kääntäessäni eilen vain yhden mutta sitäkin paksumman lieron, hienoa!

    VastaaPoista
  5. Uusi yritys josko bloggeri tällä kertaa ei sylkäisisi ihmistä pellolle...

    Niin sitä mä vaan että se kevät taisi sitten loikata sisämaan yli matkallaan sinne teille etiäppäin.
    ... ja kuinka ollakaan viime kerralla Poikalapsen ratsastusterapiassa fundeerasin kuinka saatan parikin Oulun rouvaa tietää jotka sekoaisivat kaikesta siitä hevosenlannasta sekoittuneena ilmaviin heiniin ympäriinsä. Tällä tavalla terve- henkisiä mielen ailahduksia harrastelen.
    Kevään jatkoja!

    VastaaPoista
  6. Myös etanat ovat heränneet talviuniltaan! Yksi oli kiivennyt tänään suojatien valonpainamistolppaan, yrittiköhän saada vihreää valoa.

    VastaaPoista
  7. OP: Se kutale ymmärsi näemmä jättää minullekin jotain. Myyrästä ei ole näkynyt vilaustakaan, mutta sitä mukaa, kun lumi hupeni, lumesta paljastui varsinainen tunneliverkosto pitkin pihaa. Ihan hillitön systeemi. Joistakin tunnelista löytyi kasvinosia; esim jouluruusua se näyttää pistäneen palasiksi. Toivottavasti ei ole immuuni sen kasvin myrkylle; ymmärtääkseni se ei ole ihan terveellistä purtavaa.

    Hurahtanu Heidi: Missäköhän päin se teikäläisen kortteeri sijaitsee? Täälläkin lumi väheni tuskastuttavan hitaasti, mutta sunnuntain aurinkopäivä sai aikaiseksi aika tavalla. Kyllä se näemmä lähtee, vaikka en ole kyllä paras henkilö tätä sanomaan; minulla ei tunnetusti ole lumen kanssa kovin kaksisia hermoja.;)

    Ina: Ei täälläkään ole vuokkoja metsissä; meidän korkeudella ne ovat kukkapenkeissä tai puutarhakarkulaisia. Minulla on muutama sinivuokkomätäs omalla pihallani ja ihaniahan ne ovat. Käy kurkistamassa tuosta sivupalkin blogilistastani villa Inkerin postausta; siellä se vasta ihana sinivuokkokuva oli.

    liinu: Madot tietävät pelkästään hyvää; kohta päästään puutarhahommiin ihan kympillä madoille kavereiksi! Jei.

    WeirdRockStar: Tämäpä sattui. Luin juuri artikkelin ratsastusterapiasta ja tuumin, että siinäpä harvinaisen järkevältä kuulostavaa toimintaa. Ja kiitos vain, hevosen lannasta ei voi olla innostumatta. Onneksi ne myyvät sitä nykyään.;)

    sokerikorppu: Ihana juttu. Toivottovasti etana pääsi tolpasta myös alas painettuaan vihreätä; yöllä saattaa tulla vielä hiukka kylmä mokomalle.:)

    VastaaPoista
  8. Se on siis rakennusinsinööri, tämä Kutale

    VastaaPoista
  9. Anonyymi: Ja aika hyvä sellainen!:DDD Hänellä on siis nyt nimi ja titteli: "Rakennusinsinööri Kutale". Olisiko peräti DI?

    VastaaPoista
  10. Jäi taas nimikirjaimet pois, kun tuota Mr Kutaleen tuotoksia pohdin.

    Ellei teillä olisi Nti Kolmevuotiasta, niin kannaisi yrittää kaivaa maahan jonkin sortin syvä astia ja pohjalle vettä... Pääsisi sitten myyrien ilmavoimiin nääs ekologisesti.

    OP

    VastaaPoista
  11. OP: Kolmivuotiaan saisin varmaan pidettyä pois ansan läheltä, mutta pelkään siilien puolesta. Niiden takia aika moni hyvä myyräntappoidea jää kokeilematta. Me ollaan nitistetty myyrät/hiiret loukulla, mutta sekin on koko ajan vahdattavana aika työläs konsti. Inhottavaa, jos joku muu eläin siihen osuu; siksi sitäkään ei voi jättää omin päin kukkapenkkiin olemaan.

    VastaaPoista
  12. Viihdytin itseäni lukemalla Hirnakan torppa -blogia, ja blogisti kertoi kaataneensa myyrien koloihin joskus jopa viskiä - myyrät olivat hänen mukaansa kaikonneet kai alkkarikuntoutukseen. Toisekseen jotain savupanoksia kehui kovasti.

    Mutta hei, jos päädyt tuottamaan myyrille alkoholimyrkytyksen ja fataalin maksakirroosin, niin ei tarvi viskeistä niitä kalliimpia käyttää, John Walker riittää, Taliskerit sun muut on puutarhurin ja grillimestarin voiteluun ja marinointiin. Minkä näin omana neuvona lisäisin.
    OP - se viskisieppo. (Ihan oikeasti, ei sentään)

    VastaaPoista
  13. OP: Kunhan mies tuon konstin kuulee, pyörittelee varmaan silmiään. Että myyrälle tarjottaisiin napsut poikineen.:D Olen saanut tässä parin viikon aikana hyviä vinkkejä. Eräs nuorison edustaja kehotti levittelemään kukkapenkkiin verta ja hiuksia. Jos sen tekisi ja sitten tyhjentäisi Walkerin Johnit kukkapenkkiin, riittäisi naapureilla varmaankin spekuloitavaa vähäksi aikaa..

    VastaaPoista
  14. Kuulostaa tuo jälkimmäinen kuvauksesi verestä, hiuksista ja viskistä enempi opiskeluaikojen Halloweenbileiltä (Ei kultainen nuoruus jää unholaan...), paitsi, että meillä oli kapakan edessä tehosteena vielä hirvenraato ja verinen kirves.
    En ehdota tekemään näitä kaikkia häätötoimenpiteitä samanaikaisesti - lastenne takia, ja lastensuojelun tädin takia.
    OP

    VastaaPoista
  15. OP. Juu, ei, täällä on metsästysaika päättynyt. Myyrä N. Kutale, tuo onnekas pirulainen, saa ainakin harmaan tädin puolesta jatkaa eloaan. Pihalla tilanne on rauhoittunut, kun naapuri hommasi myyränkarkoittimen. Ja minä olen loukkujen kanssa varmistunut siitä, että pesää ai ainakaan pihallani ollut. Joten hyvää kevään ja kesän jatkoa vain Kutaleelle! Aselepo.

    VastaaPoista