17.2.2012

Minussa asuu pieni Jone

Liekö norjalaiskuumetta vai mitä, mutta olen hankkinut habitukseeni hiukan skandinaavista hohtoa. Olen blondi. Siis todella. Enkä enää pelkästään korvien välistä.


Jos hiustyylini ja värini ennen kampaamoon astumista oli mallia Jone Nikula, nyt olen lähempänä Mike Monroeta. Kaikki sanovat, että Mike on kivempi, mutta minulla on kyllä vähän Jonea ikävä. Jonen kanssa oli kotoisa ja leppoisa olo, mutta Mike pakottaa heräämään aikaisemmin ja föönaamaan. Pitää laittaa kaikenlaista tököttiä ja seisoa peilin edessä. Kampaaja sanoi, että näytän nyt aikuiselta naiselta. En ole ihan varma, miten siihen pitäisi suhtautua. Että haluanko olla semmoinen aikuinen nainen. Heti ensi näkemältä. Vai haluaisinko sittenkin olla Jone Nikula ja viitata kintaalla kaikelle.

Illalla aion kuitenkin katsoa Mikea telkkarista ja tutkia, miten sillä on tukka tänään.

7 kommenttia:

  1. Väri näyttää hyvälle! t. keltainen blondi, joka tahtois kirkastua

    VastaaPoista
  2. Kumpikaan (jone tai mike) ei minusta kuulosta aikuiselta naiselta ja tuo föönaaminen ja puunaaminen kuulostaa suorastaan stressaavalta. Mutta väri on kyllä hyvä.
    Ja minäkin katson Mikeä telkkarista tänään.
    Sitäpaitsi täytyy kommentoida tuota sanatestiä kommentin jättämisen yhteydessä. Nythän on niin, että minä olen robotti, en nimittäin erota enkä ymmärrä noita kirjaimia (argh).

    VastaaPoista
  3. Kevään merkkejä ;-) Hienolta näyttää.

    Mike on kiva, mutta blondeista blondein on minun mielestäni ikuisesti hyväntuulinen Olli Herman.

    VastaaPoista
  4. Just katoin Mikea telkusta ja ihailin sitä, se on ihan huippu, tykkään niin siitä, että se on just se, ja hurjan hienoa, että on lisää Mikeja, samaa asennetta tarvitaan, hehkutan täällä sulle, jeeeeee!!!!

    Nyt kyllä naurattaa, koska huomaan että mun peilistä on puoli vuotta katsonut vastaan jo Jone, en ole tehnyt päälle mitään ja kun hiukset on auki, mua ei kyllä taida erottaa Jonesta, ja asennepuoli, no, voivoi...just viikolla päätettiin työkaverin kans, että nyt me aletaan positiivisiksi :)

    Ja ihailen norjalaisia!

    VastaaPoista
  5. Peppi: Sulla pitää mennä kampaamoon. Jotenkin tuntuu, että tässä on kierre valmis - sulla ja mulla.:D Ja minä kun olen ruukannut käydä kampaamossa noin kerran vuodessa.

    -sanna-: Mulla on sama vika: en saa uusista sanatunnistuksista mitään tolkkua.:) Ja joo, eivät pojat varmaan tykkäisi. Mutta täytyy tarkentaa, että siinä vaiheessa kun ruvettiin aikuisista puhumaan, Jone-look oli jo kampaamon lattialla. Että ei tarvitse Jone-fanien nyt pillastua..

    Mari: Juu-u, ja aika soma blondi se onkin.;)

    himalainen: Se asennepuoli onkin vaikeampi. Minusta ei taida saada millään asenne-Mikea vaan olen Jone loppuun asti. Vaikka blondina ja aikuisena naisena sitten. Mutta nostan hattua yrityksellene enkä kiellä, etteikö tuommoinen päätös houkuttelisi minuakin. Kyllä semmoinen positiivinen asenne kantaisi tässä elämässä varmaankin pidemmälle. Nousisi korkeuksiin, kuten Mike Monroen jalanheitto.

    VastaaPoista
  6. Mike asusteli aikoinaan samoilla kulmilla meidän kanssa ja nähtiin vilaus jos toinenkin. Keltaisella jopolla ajeli silloin kymmenisen vuotta sitten. Ja silloin sen vaimo kutsui sitä nimellä "Makke".
    Mike jäi kerran haahuilemaan ruokakauppaan ja vaimo hoputti: "Tuu ny Makke!" On jäänyt elämään tuo lausahdus. Varsinkin kun ollaan ruokaostoksilla.

    Hei, hauskaa että se poikkitaiteellinen ompelukoneniksi toimi! Mahtaisaa!

    VastaaPoista
  7. isoinpapu: Kiitos yli oman ymmärrykseni käyneestä vinkistä. Ilman sitä takille ei olisi voinut kuvitella pitoa ollenkaan; olisin saanut lahjoittaa sen jollekkin tosi isolle ja leveälle tyypille. Kuten vaikka sille isolle-Arskalle, joka pullistelee Terminator-elokuvissa. Ja kiitos myös Makke-muistelosta!

    VastaaPoista