7.7.2011

Terveisiä takapihalta

Takapihan terassi alkaa olla hyvällä mallilla. Vanhat terassilaudat on pesty ja puhdistettu ja ne on käsitelty useampaan kertaan värillisellä puunsuoja-aineella. Harmaalla tietysti. Terassia reunustava aita on maalattu valkoisella. Olen aika tyytyväinen itseeni. Kyse on savotasta, jota olen vältellyt vuosia. Aidan sain kertaalleen maalattua jo parisen vuotta sitten, mutta muuten terassimme on ollut siinä kunnossa, ettei siellä ole juuri tehnyt mieli viettää aikaansa. Eikä olla vietettykään. Nyt suunnittelen jonkinlaisen lepolassen hankintaa; aion kantaa sellaisen kotiin alennusmyynneistä ja etsiä parhaat köllöttelyasennot.


Terassin toiseen päähän olen haaveillut jo pitkään ns. ruukutuspöytää ja paikkaa kaikelle sille tavaralle, jota ihminen tarvitsee puutarhahommissa. Tarkoitusta varten olen hankkinut 50-luvun täyspuisen tiskipöydän, joka on aika reippaassa oranssissa maalissa. Pöytä on seissyt ulkona jo jokusen talven, eikä maali ole ollut moksiskaan. Mitä lie neutronipommin kestävää muovivalmistetta kylmän sodan ajoilta. Terassihuumassani olen päättänyt käydä myös pöydän kimppuun ja laittaa asian vihdoin paremmalle tolalle. Koska täällä on lanka edelleen loppu, uhraan luppohetkeni taisteluun oranssia vastaan. Kyllä lähtee!

6 kommenttia:

  1. Voi. Kadehdin. Meidän terassiprojekti tuntuu polkevan paikallaan, vaikka tämä viikko on omistettu ihan pelkästään sille. Mulle tuli jo luovutusfiilis, mutta mies on sinnikäs ja öljyää säleikkölautoja tuolla pihalla. Mä haluaisin vain nukkua.

    Kyllä sellainen istutuspöytä on varmasti maailman tarpeellisimpia asioita. Ainakin voittaa monta kertaa mun jugurtintekokoneen.

    VastaaPoista
  2. Solveig: Onko sulla jugurtintekokone? Kuulostaa kyllä hyvin erikoiselta; mutta toisaalta semmoisella olisi varmaan kiva kokeilla kaikenlaisia makuyhdistelmiä. Jätskikone olisi mukava myös, mutten ole hankkinut, koska luulen hiukan vastustavani kaikenlaisia koneita. Saapas nähdä mitä istutuspöydästä tulee. Maali taitaa tarvita riuskempiakin hauiksia kuin omani; odotellaan miehen lomaa.

    VastaaPoista
  3. Ihanan pehmeä harmaa. Tsemppiä oranssin kadotukseen. Se on tälle maailmalle hieno teko.

    VastaaPoista
  4. WeirdRockStar: Kyllä se tässä tapauksessa on hieno teko. Mutta mulla on kyllä oranssia puikoilla.:D

    VastaaPoista
  5. Ennen on tosiaan tehty maalit kestämään isältä pojanpojanpojanpojan pojalle, vähintään. Paras ja ainoa anoppini on joskus vuosikymmeniä sitten maalannut upean talonpoikaiskaapin häränverenpunaisella ja kirkkaansinisellä - ja sillä samalla punaisella oli kaunistettu myös vanhan uunin tiilet... Maali on niin tiukassa kaappikaunottaren pinnassa että olen joutunut tunnustamaan häviöni. Toivottavasti sinun oranssinen pöytäsi ei ole yhtä sinnikäs:)

    VastaaPoista
  6. Tindiska: Huonosti meinasi käydä, todella sitkaassa on maali. Mutta onneksi täältä löytyi vielä astettä järeämpi vastustaja maalille; mies näyttää tekevän kaapista selvää. Koville ottaa hänelläkin, mutta oranssi taipuu!

    VastaaPoista