22.5.2011

Täällä taas

Tiedän toistavani itseäni, mutta ne ovat täällä taas. En voi lakata hämmästelemästä. Seitsemäs kesä ja yhä ne nousevat. Kuin uhalla, kiusoitellen. Huojuvat tuulessa keltaisena merenä. Kunpa tietäisin, mitä lajiketta ne ovat, ostaisin jatkossa vain niitä. Valkoisena.



Yksi on joukosta poissa. Tarkoitan erästä jumalattoman punaista (esikoisen käyttämä ilmaus, anteeksi) yksilöä, joka nousi keltaisten tavoin terhakkaana kevät toisensa jälkeen. Nyt kun sitä ei enää ole, huomasin odottavani, jopa ikävöiväni sitä närkästyksen tunnetta, jonka kukka aiheutti minussa joka kerta. Syy on tietysti omani. Minähän istutin raparperin juuri siihen kohtaan, josta punainen tapasi kohota. Ärsytti, kun se oli väärää väriä. Että voi ihmisen mieli olla pieni. Mutta älkää kuvitelkokaan, että asia olisi luonnon puolelta jäänyt tähän. Kukkapenkki on nostattanut ihan piruuttaan ilmoille oranssiin vivahtavan tulppaanin. En käsitä. Niin ja se pinkki, jota ihmettelin jo viime suvena, voi tietysti myös erinomaisen hyvin. Ihmeellistä.


11 kommenttia:

  1. Näin se on. Luonto tekee mitä tykkää. Ja usein sellaista, mistä puutarhuri ei niin tykkää. Minun vaaleanpunaiset papukaijatulppaanini nousivat tänä vuonnakin, mutta väri oli unohtunut talven aikana (alzheimeria tulppaaneilla!) -ne olivat valkoisia!

    Tuo etana ostotaimessa on jotain erittäin pöyristyttävää. Että kehtaskin, se etana.

    Oon keksinyt sulle monta hempeää lausahdusta lisää niihin verhoihin.

    VastaaPoista
  2. Solveig: Oih, verhot ovat edelleen kesken, joten anna tulla vaan! Ja etanaparalle kävi kyllä huonosti. Harmi, että se erehtyi taimen matkaan.

    VastaaPoista
  3. Ällistyttävää. Keltaisten tulppaanien sitkeä vastarinta. Muina tulppaaneina vaan. Erinomaista kansalaistottelemattomuutta mutta todella- missä ne kaikki valkoiset ovat?!? Mistä nuo keltaiset ovat tulleet?

    RIP etana. RIP.

    VastaaPoista
  4. Täällä on yksittäisiä erivärisiä siellä täällä, ties kenen ties koska istuttamia. En itse istuta tulppaneja enää, kun kokemukseni niistä ovat olleet huonoja. Nousevat kerran kukkimaan, jos sitäkään, ja taantuvat sitten pelkiksi lehdiksi.

    VastaaPoista
  5. Hän on täällä taas, lalalalalalaa. Tuli nuo laulun sanat mieleen sinun otsikosta :)Kiva kuulla sinusta. En osaa sanoa juuta enkä jaata sinun tulppaaniongelmaan mutta se vaikuttaa aika mielenkiintoiselta, jos saa sanoa :) Ja laulun sanoihin palatakseni, kuka se lauloikaan että antaa kaikkien kukkien kukkia kukkia vaan. Elä nyt suutu :)

    VastaaPoista
  6. Hauska kuulla sinusta taas! :) toivottavasti voit jo paremmin ja pahin jumitus hellittänyt. -Kysäisin huvikseni naapurilta kerran tuota tulppaani-ongelmaa, kun siitä olin täältä lukenut.. valitettavasti hän sanoi että maassa voi olla sellaisia mineraaleja ym. jotka muuttavat tulppaanin värin, vaikka siis ostaisit valkoisia niin väri voi maaperän takia muuttua. En ole varma kuinka yleistä tuo voisi olla ja voiko se olla noin??
    Outi

    VastaaPoista
  7. WeirdRockStar: Siis todella! Valkoisia kukkivia on neljä. Olen istuttanut varmasti 140 sinä aikana, kun olen tässä asunut. Ymmärtäisin, jos en olisi viime syksynä laittanut. Tulppaanithan saattavat hyvinkin lopettaa touhun eka kevää jälkeen. Mutta kun istutin. Ja ne keltaiset ovat ajalta ennen minua. Naurettavaa.

    morso: Lehtiä minullakin on valtaisiat kasat. Kumma, etteivät narsissitkaan nouse. Jokunen perunanarsissi on ja sitten sellaisia oikein arvokkaita 1600-luvun perillisiä; mutta muuten - ei yhden yhtä. Ihme hommaa. Ja minä kun vain haluaisin valkoisen kukkameren.

    AnniKainen: En minä suutu.:) Kun muutin tähän, haaveilin sellaisesta pihasta, jossa olisi vain valkoisia kukkia. Tykkään valkoisista kukista valtavasti. Se oli kuitenkin vähän tylsää, ja sittemmin olen täydentänyt pihaa sinisellä, violetilla ja vaaleanpunaisella. Romanttista, kyllä. Ja sitten siellä on se keltainen armeija. Kuin huutomerkkinä kiljumassa, että luonto se on se, joka jyllää. Ja oikeassahan se on. Koska olen kaivannut sitä punaista, oranssi saa jäädä. Pakkohan minun on. Ilman tuota kiljuvan väristä kukkapenkkiä minulla ei kohta ole yhden yhtä kukkivaa tulppaania. Juutas.

    O: No mutta tuohan on järkyttävää! Minkäköhän värisiä mulla pitäisi ostaa, että niistä tulisi valkoisia? :D

    VastaaPoista
  8. Eikòs jossain biologian teoriassa puhuta siità, ettà jàlkelàiset perivàt ominaisuuksia monen sukupolven takaa. Sità tiedà, minkà vàrisià geenejà tulppaaneissasi vielà ilmenee. Muuten, ole tarkkana siinà Bauhausin taimen kohdalla, sillà etanan pirulaiset (anteeksi) munivat ahkerasti! En halua pelotella, mutta kuiteskin. Mukavaa, ettà olet taas aalloilla!

    VastaaPoista
  9. Kiva kuulla sinusta! Meillä täällä pohjoisempana on vasta yksi tulppaani auki. Muut vielä nuputtavat tai vasta puskevat maasta ylös. Ne jotka ovat myyriltä jääneet huomaamatta...

    VastaaPoista
  10. Niinpä :) sitäpä se viksu puutarhuri ei osannut vinkata...tuliskohan keltaisen tulppaanin sipuleista sit valkoisia :)
    Outi

    VastaaPoista
  11. Lissu: Minä mietinkin sitä muna-asiaa. Harmitti, että paakku ehti särkyä kukkapenkkiin - olisin muutoin voinut istuttaa sen syrjemmälle tai antaa vaikka olla ruukussa ja katsonut, miten tilanne kehittyy. Minkäköhän kokoluokan munista lienee kysymys? Pitänee googlettaa. Monissa taimissa on sellaisia aika jytkyjä vaaleita pallosia mullan seassa. Olen ihmetellyt niitä. Toivottavasti ei ainakaan sitä tappajaetanaa tarvitsisi ruveta katselemaan.. Mulla on onneksi pihassa paljon siilejä. Ne ovat ainakin näitä kotoperäisiä otuksia kyllä syöneet.

    Soile: Minulla taitaa tulppaanisaalis jäädä laihanlaiseksi tänä vuonna. Eikä ole niitä narsissejakaan. Eikös me molemmat pukattu niitä pihat täyteen toissasyksynä? Eikö ne koskaan nouse pintaan? Eihän niiden pitäisi kelvata myyrillekkään?

    O: Sama ajatus kävi jo mielessä, mutta ei sentään -lisää keltaisia en osta!:DDD

    VastaaPoista