30.3.2011

Itken seinään päin

Haluan kevätverhot. Keveät, heleät, iloiset. Sellaiset joista tulee hyvälle tuulelle. Edellisen postauksen kuvat ovat verhoprojektistani, joka on kohdannut yllättävää vastatuulta. Eikä vika ole tällä kertaa minussa. Vaan Suomen kansassa. Sen kielessä ja historiassa. Kuulostaa mahtipontiselta, eikö?


Suomen kieli on kaunista. Ja rakaskin se on, totta kait. Mutta saappas päähäsi harjoitella kirjontaa kepeän kevätverhoprojektisi yhteydessä. Niin, helppoahan sen pitäisi olla: suomenkielisiä iloluontoisia ja suruttomia sutkautuksia, sananlaskuja ja laulun pätkiä ihan vaan suoraa tikkiä verhon kulmaan. Neulan ja langan kanssa olen pärjännyt, kun en ole ollut kovin kranttu työn jäljestä. Mutta ne iloluontoiset kotimaiset värssyt... Tähän menessä olen onnistunut keräämään vaivalla kuta kuinkin kolme sellaista lyhyttä tekstiä, joissa asuu ilo, hyvä tuuli ja keväinen kupliva tunnelma. Kolme! Ja niissä on pitänyt ottaa jo iskelmätkin avuksi. Ja vähän oikaista.


Helpompaa olisi tehdä marrasverhot. Keksisin heti monta.

- nyt on elokuu ja minä olen viljaa

- itku pitkästä ilosta

- räkänokastakin mies tulee, vaan ei tyhjän naurajasta

- Jumala ei laiskoja elätä

- routa ei lopu

- hetken kestää elämä, sekin synkkä ja ikävä

- sitä tikulla silmään

Olen puolivakavissani pohtinut synkempien tekstien hyötykäyttöä. Koska iloisia ei ole. Vai keksittekö te? Antaa tulla vaan! Minä vetäydyn nyt murjottamaan ja kuuntelemaan tätä.



PS. Kuvissa uusin neulatyynyni. Oli ihan pakko kokeilla, kiitos vaan ideasta sinne Parolan asemalle!

35 kommenttia:

  1. Melankoliaverhot olisikin helppo tehdä!
    Kaikki nuo mainitsemasi ja lisäksi vaikka vielä
    "hautas löysin mut kukkaset nauraneet ei" ja "voi yksinäisen miehen viedä marraskuu".

    Iloverhot sen sijaan...tjaaa...(Kävin puolisen tuntia miettimässä).

    Voisihan sitä panna että "nyt on riemun raikkahan aika" (meneekö se edes noin?) mutta sekin viittaa liikaa jouluun. Tai ei tietysti oikeasti koska mitä riemua se muka on.

    Ehkä voisi kirjailla että "Tiina on niin onnellinen."

    VastaaPoista
  2. violet: Tästä iloverhokokemuksesta meinaa tulla melko melankolinen. Siitä voisi todeta perinteikkäästi teeman hengessä, että se "kaatuu hautaansa"...Tuo Tiina-lainaus sopisi itse asiassa oikein hyvin: tottelin nuorempana sitä nimeä.

    VastaaPoista
  3. Pakko ehdottaa; vielä on kesää jäljellä.. ;oPP

    VastaaPoista
  4. Kyllä me ollaan niin synkkää kansaa! Miettimään aloin ja eipä mieleen iloista tule, synkkää ja surullista kylläkin. Eiköhän apua löydy täältä netistä ja toiset ilostuttaa iloisilla riimeillä.

    VastaaPoista
  5. Ehkä kehtaan kertoa että kun näin kuvan niin luin ensin että "tulta munille".
    Se saattaisi sopia huumoriverhoon (tai ulkohuusin oveen???) muttei ehkä keittiöön.

    VastaaPoista
  6. Eipä oikein irtoa täältä. Melankolisuuteen taipuvaisena luonteena on jotenkin jäänyt paremmin mieleen surumieliset sävelet ja lausahdukset. Pitäis kaivella ihan liian tarmokkaasti, että löytyisi tähän hätään. Eiköhän joku ehätä siinä ajassa kirjoittamaan sen seittämän iloluontoista luritusta :D

    Ainoa iloluonteinen rallatus, joka tuli mieleen: "Kulkijan taipaleella ei huolien häivää näy...puhelinlangat laulaa ja taivaalla loistaa kuu...".

    VastaaPoista
  7. Pirjo-Riitta: Voi kauhea! Se sopisi siihen marrasverhoon. Ei paljon lohduttaisi syksyn ankeutta tuijotellessa.:D

    Mammutti: Ei niitä ole, ei. Pitäisi kait lainata joku kansanperinne/sananlaskukirja ja katsoa, että onko tilanne todella näin synkkä.

    violet: Et osu kovin kauas, sillä aviomies on kannustanut kovasti kirjomaan mainitsemasi sloganin. Sen positiivisempaa ei kuulemma ole. Niin että paremman puutteessa siihen on kait turvauduttava!

    Tess: Siis sä keksit yhden iloisen biisin! Kyllä taitaa enemmän olla sitä maailmantuskaa liikkeella. Äskenkin oli radiossa joku biisi, jonka kertosäe meni jotenkin niin että "heihei, en ole syönyt lääkkeitäni". Sopisko se iloverhoon?:D

    VastaaPoista
  8. He. Ei ole kansanperinteessä muuta iloa kuin vahingonilo ja kaksimieliset sutkaukset, enkä kumpiakaan huolisi hempeisiin kevätverhoihin.

    Kansanlauluissa on kyllä ihanaakin rakkautta. Kaikkein ihanin on tietysti "Kaiu, kaiu lauluni" (vai mikä sen nimi olikaan), jossa on ainakin kuuluisa "Mesimarjani, pulmuni, pääskyni mun,/ paras aarteeni oot sinä mun, minä sun./Mitä toivoisin minä muuta?" Ei tainnut mennä oikein. Samassa laulussa "on kirkkaana päivä ja ilta" ja "elo meillä on yhteinen, naurussa suut".

    Korjaan vielä pari ainetta ja palaan asiaan.

    VastaaPoista
  9. Käypäs kurkkaamassa täältä...

    http://www.positiivarit.fi/Frontpage.aspx

    Suosittelen vain pieninä annoksina, se positiivisuuden määrä voi alkaa ällöttää. Kuten kilo karkkia.

    VastaaPoista
  10. Eipä mennyt kauaa.

    Vielä pari osumaa omasta muistista:

    Katariina ja Munkkiniemen kreivi (?) on ainakin hempeä. Liiankin.

    Suvivirressä on potkua ja vapauden tuntua. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Muistatko, että ala-asteella laulettiin aina myös toinen kevätlaulu, jossa laulettiin ainakin, että "Pursi kaunis keinuttaa sorjasti sen soutajaa." ja "Lapset kukkakimpuillaan koristavat hiuksiaan."

    Lastenlauluissa on muistaakseni muitakin. "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän" jne. Nyt tulis montakin mieleen, mutta en tuki sun kommenttilootaa enempää.

    VastaaPoista
  11. ennemminkin ollaa kyynisiä, että kellä onni on, se onnen kätkeköön ja tosiaan, itku pitkästä ilosta.. pitää alkaa keksiä omia. miten ois vaikka, että "tänään on hyvä päivä"? :)

    VastaaPoista
  12. Kuu kiurusta kesààn, puoli kuuta peipposesta, vàstàrkistà vàhàsen, pààskysestà ei pàivààkààn. Pitkàhàn tuo kirjottavaksi on, mutta eikòs ole ihan kevààn runo. Tietysti voi aina ottaa tuon viimeisen. Terkkuja vaan tààltà pààskyiltà. Tulevat sinne, kun joutavat.

    VastaaPoista
  13. Solveig: Kiitos! Tuosta mesimarjani jne -laulusta saakin monta! Suvivirttä jo vähän pyörittelinkin. Sulla on siellä ihmeen monta onnellista ajatusta, vaikka kehut aineita korjaavasi?:D

    Nasti: No mutta! Sinne siis, kiitos kovasti!

    heikku: Omia on saanut keksiä.. nappasin jo Pikkukakkosen yhdestä sarjasta otsikon "onnea on". Että aika kortilla nämä.:)

    Lissu: Haa, tuo mulla jo on. Verhossa lukee "västäräkistä vähäsen"! Pääskyille terveisiä, ettei kannata vielä ajatellakkaan. Lunta ON.

    VastaaPoista
  14. Mitenkäs se menee se Olavi Uusivirran biisi: On niin helppo olla onnellinen...

    Mukavat säkeet on myös Tuulanteissä:
    ... oma onni se yhtehen vei
    ja tulkoon hallat ja harmit ja muut
    elo huoleton meillä, on naurussa suut
    ja kirkkaana päivä ja ilta.

    Ultra bra: ...tule pelaamaan, me pitäisimme sinusta.

    Aika mollivoittoisia meinaavat olla nekin, joissa on iloiset tai toiveikkaat sanat. :-)

    VastaaPoista
  15. Itku pitkästä ilosta ja pieru kauan naurattaa.

    Hieman on ne iloiset lausahdukset vähäsellä, tai jos sitten iloa onkin, niin heti tulee mörökölli.

    Lähtisin kyllä lauluista ettimään niitä juttuja tai sitten vaan ite keksimään lauseita tai sitten jopa alat runoilemaan itte.

    Kivoja sanoja olisi vaikka: huithapeli, kesäheinä, mustikkamaito, liplatus, auringonkukka. Laita siihen sekaan pari verbiä ja muutama joku muu, niin siitä lähtee?

    VastaaPoista
  16. Osuit asian ytimeen. Auttamaan minusta ei ole kun en keksi mitään positiivista mutta samaan ongelmaan törmäsin kun seinäkirjoitusta hain. Turvauduin, nyt jo kornilta tuntuvaan, englanninkieleen mutta suomennettuna asia olisi kuulostanut ...ei siltä mitä hain.

    Tsemppiä ja meinaan napata tuon Lissun lintu-jutun itselleni nyt muistiin.Josko siitä saisi itselle ajatuksen siementä.

    VastaaPoista
  17. Siitä voisi tulla hauskaa kontrastia, kun tekisi oikein iloisen näköiset verhot ja tekstiksi laittaisi sitten jotain todella synkkää. Se lämmittäisi ainakin minun karjalaista mielenlaatuani jollain oudolla tavalla. :)

    VastaaPoista
  18. Minäkin haikailen heleiden kevät/kesäverhojen perään mutta enpä olisi ikinä keksinyt noin ihanaa ideaa.

    Niitä sanontoja, kävisikö "Iloinen mieli korvaa älyn ja taidot" (se naurattaa aina) tai ah niin filosofinen "Aina on liian aikaista antaa periksi". Ankeita ja vahingoniloisia sanontoja löytyy kyllä huomattavasti helpommin, se on sitä aitoa suomalaista luonnetta varmaankin.

    VastaaPoista
  19. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla... (pivossa=kädessä) Ja.... olet oikeassa, tää on vaikeeta. Mutta kirjastossa on varmaan jotain sanontoja sisältäviä kirjoja, jotka voi paljastaa parempaakin totuutta. Ja runokirjoja. kaiva vanhoja Risto Rasan runoja, niissä on muitstaakseni aika positiivistakin otetta elämään.

    VastaaPoista
  20. Kottby: Haa, tuosta mä nappaan pätkän! Kiitos!

    Soile: Tuo pierujuttupa olisikin hilpeä.:) Siinä olisi taas jengillä ihmettelemistä. Kirjoisi johonkin tyynyyn. Istuintyynyyn? Mutta joo, voisihan se olla yksittäinen sanakin! Esim tuo "kesäheinä" on ihan loistava!

    pikkujutut: Ongelmani lähti liikkeelle oikeastaan samasta kuin sullakin. Ulkomaan blogeista löytyy vaikka mitä, missä on kivoja tekstejä. Mutta suomentamalla ne lopputulos, noh, olisi jotenkin outo. Päädyin siis suomeen. Ojasta allikkoon! Onneksi täällä on porukka niin luovalla päällä, että verhoissahan on kohta peräti ahdasta.:D

    Kirsikka: Ajatuksesi on suorastaan nerokas. Sitä pitääkin harkita vakavasti.

    Heidi: Naurattaa ihan kauheasti tuo sinun iloinen mielesi korvaa älyn jne. Siinäpä sitä lohtua!:DDD

    morso: Pyyt ovat menossa verhoon!

    VastaaPoista
  21. Sir Elwoodi laulaa ...neiti kevät on tullut kaupunkiin...

    VastaaPoista
  22. Merikannon lauluista löytyy vaikka mitä ihanaa.
    "Mun onneni kukkii kuin omenapuu" tuli ensimmäisenä mieleen. Vähän tuo on kyllä pitkä. Ja onhan nuo kyllä aika romanttisia.

    VastaaPoista
  23. AnniKainen: Niinpäs laulaakin. "Hän on täällä taas, talven yli odotin".

    kaisa: Näyttää siltä, että kaikki kiva liittyy rakkauteen tai kaipaamiseen. Taitaa tulla aika romanttiset verhot. Ilkeääköhän niitä edes pitää?:)

    VastaaPoista
  24. Aurinko on korkeella, kevättuuli lounaassa (Anttilan keväthuumaus).

    Yön varjoissa tuomi kuin valkea lumi
    se lintujen laulua sinulle soi. (Saarenmaan valssi)

    Kun taas on aika auringon
    Niin uskon siinä taika on

    Ja toivottavasti viimeinen näistä jäi soimaan kaikkien muidenkin päähän. ;)

    VastaaPoista
  25. Hei,

    Tanhusin lapsuudessani ja siltä ajalta on jäänyt mieleeni pätkiä kansanlauluista esim. "Lintu lensi oksalle lauloi niitä näitä."

    Tämän päivän musiikkia ei kyllä ole ilolla kuorutettu :-)

    Tania

    VastaaPoista
  26. luin kommentit läpi ja tarjoan omaani.. " ilo pintaan vaikka sydän märkänis" Olenkin puoleksi karjalainen. Huumori on minua lähempänä, sillä vaikka ei ole iloista, voi olla huumoria.
    Aplodit projektillesi siis, kaunista ja iloista kannattaa arvostaa! Nuo vanhemmat laulujen sanat ovat ihania, ehkäpä siksi suomalaiset ovat laulukansaa...

    VastaaPoista
  27. Jos on keittiön verhot nuo, niin sinne voisi vielä kirjoa: "Tasapainoinen dieetti: suklaata kummassakin kädessä"

    Pierutyynyt :D

    VastaaPoista
  28. Ai niin, tuo neulatyyny! Ihana. Jossakin näin saman idean maatuskan sisään rakennettuna.

    VastaaPoista
  29. Anonyymi: Ja taas on aika auringon! Voi kunpa se todella olisi pian!

    Tania: Eli kansanlaulukirjanen voisi olla arpeen, jos värssyistä olisi pulaa. Kiitos vinkistä!

    Mari: Olen jonkun väessyn jo tosiaan kirjonut ja nyt rupeaa tuntumaan, että alkaa mennä liian makeaksi. Saattaisi olla hyvinkin kysyntää vaikkapa tuolle sydämen märkänemiselle. Noin niin kuin balanssin vuoksi.:D

    Jasmiina: Hieno dieetti! Tuon päälle minäkin ymmärtäisin! Ja olisipa upea semmoinen maatuska neulatyyny, oivoi.

    VastaaPoista
  30. Ihana tuo "iloinen mieli..." -kommentti :D
    Mitään iloista en tosiaan keksi minäkään, synkistely lienee meille luontaisempaa. Mutta tulipa mieleen anekdootti Astrid Lindgrenistä ja hänen sisaruksistaan: he aloittivat aina toisilleen soittaessaan puhelun sanomalla "Döden, döden", sillä oli sitten vanhuus ja vaivat kuitattu, ja voitiin siirtyä tärkeämpiin asioihin :D

    VastaaPoista
  31. No totta kai suvivirrestä värssy, vaikka se "jo joutui armas aika". Ja sanonnoista "kevät keikkuen tulevi".

    Eino Leinon Nocturnessahan on monta kivaa kesäisen kepeää värssyä, vaikka yleissävyltään onkin hieman melankolinen.

    Tässä muutama idea.

    VastaaPoista
  32. Tindiska: tuohan on loistava tarina. Ehkei nyt verhoon sitä dödeniä, mutta muuten tapa kannattaisi ottaa käyttöön.:D Aivan ihastuin tuohon juttuun!

    Niina: Ensimmäinen ehdotuksesi on jo listassasi, Nocturnen olen unohtanut ihan kokonaan. Pitää googlettaa sen sanat; josko sieltäkin vielä jotakin löytyisi. Kiitos!

    VastaaPoista
  33. Aikakoneen Toukokuu. Siinä on monta mukavaa kevätjuttua.
    -Nonna-

    VastaaPoista
  34. Nonna: Pitää lähteä googlettamaan, sitä biisiä en osaa. Kiitos!

    VastaaPoista
  35. Aiai kuinka ihana idea! Meille ei verhoja voi laittaa, mutta heti tuli mieleen, että jos kirjoisi liinaan. Olisipahan ruokailijoilla ihmettelemistä. Tosin kirjonta ei ole minun lajini alkuunkaan, hyvä, että kasteliinaan sain poikain lyhyet kutsumanimet raapustettua.

    Mielenkiinnolla luin kaikki kommentit. Kovin ollaan melankolista kansaa, mutta löytyihän noita iloisempiakin ajatuksia.

    VastaaPoista