1.1.2011

Viiksimiehen paluu

Vuosi on vaihtunut ja arvonta-aika umpeutunut. Uutta vuotta on juhlistettu täällä arpomalla virkatulle kaulakorulle uuden uutukainen omistaja. "Onnettarena" toimi - ei enempää eikä vähempää kuin - valtaisasta palauteryöpystä häkeltynyt Viiksimies, joka samalla lähettää erityisen viiksekkäät ja kutisevat uuden vuoden toivotukset kaikille viiksipalautetta antaneille. Karvaisimmat, suorastaan muhkeat toivotukset lähtevät Hiljalle, joka taitaa olla kommenttinsa jälkeen Viiksimiehen erityissuosiossa. Hilja kun tunnusti ymmärtävänsä viiksien päälle.

Kohtalon koura nosti vakaasti ja epäröimättä yli neljänkymmenen nimen joukosta lappusen, jossa luki Tinttarus. Se tarkoittaa sitä, että kunhan saan tuossa blogini sivupalkissa näkyvään sähköpostiosoitteeseen Tinttarukselta osoitetietoja, niin laitetaan korua tulemaan. Heti, kun pääsen postille asti. Onnea voittajalle ja virkkuukoukut viuhumaan siellä kaikki te, jotka joudutte nielemään tappion karvasta kalkkia! Lohdutukseksi kuva viiksistä.


Täällä lähdetään nyt kampaamaan hiukset, nyppimään kulmakarvat ja - kyllä! - ajelemaan hyvään kasvuvauhtiin päässeet viikset. Uusi vuosi, uudet vinkeet. Oi onnea!

18 kommenttia:

  1. Kiitos inspiraatiosta! Minä tein jo koruni (tiesin etten voi voittaa ;)).

    VastaaPoista
  2. Tsiisus noita karvoja!
    Ja joo, onnea voittaneelle,
    mutta tsiisus sentäs!

    VastaaPoista
  3. Mari: Kivakiva! Ohje siis toimii! Olit ikään kuin testivirkkaaja.:) Hyvää uutta vuotta!

    WeirdRockStar: Tsiisus niin. Harmillisen hämärää tänään. Kuvaaminen oli varsin haasteellista ja pelkäänpä, etteivät kaikki nyanssit tarttuneet kuvaan mukaan.

    VastaaPoista
  4. No voi kehno, olen ollut niin pimennossa blogien suhteen viimeaikoina, että arvonta meni täysin ohi, samoin kuin suuri viiksikeskustelu. Parrakkaan miehen vaimona minulla saattaisi olla asiasta jotain sanottavaa :)

    VastaaPoista
  5. :D Sinä olet ihana. Onnellista vuotta sinulle ja sinun perheelle viiksien kanssa tai ilman. Minä olen jo luovuttanut, täällä on parta- & viiksimies. Välillä sitten kohtaan aina uuden miehen, joka on myös nuortunut hurjasti. Jospa se tekee elämän myös jännittäväksi ;-)

    VastaaPoista
  6. Olen sanaton. Ymmärrän täysin tuskasi viiksekkäästä miehestäsi...sori nyt vaan miehellesi, mutta näyttävät olleen ihan järjettömän rumat. Täytyy alkaa sitten virkkaamaan kaulakorua, kun ei onni ollut puolellani.

    VastaaPoista
  7. Noista tulee mieleen Vänrikki Nappulan viikset...

    VastaaPoista
  8. Tytti: No voi surkia. Ja kyllä, viiksien kannattajat jäivät pahasti alakynteen, panostasi olisi sillä rintamalla tarvittu!:)

    himalainen: Sielläkin partakarvojen ystävä! Oikeastaan olisi hyvä tuommoinen parta, jos sen ajamalla aina nuortuisi. Rupeaa tässä iässä jo houkuttamaan..:)

    satu.p: Viiksimiehien puolustukseksi on sanottava, että nämä kaameudet olivat (huom. aikamuoto) välipäiväviikset, eli hoitamattomat ja kunnolla kasvamattomat. Varmaankin "oikeilla" viiksimiehillä on viikset enempi simpsetissä. Mutta oikeassa olet, kyllä täällä ollaan huojentuneita, kun elellään ihan vaan parransängen varassa. Se riittää kiitos!

    VastaaPoista
  9. eli olivat mallia mursu. olen onnellinen puolestasi että mokovat katoavat. mutta alkoikohan tämä kaikki siitä kuin teit sen viiksellisen kaulurin? siitä se sen kuitenkin sai päähänsä.

    VastaaPoista
  10. Hui,hui suorastaan pelottavat! Onnea nyppimiselle ja ajelulle!:D

    Viiksetöntä vuotta 2011!;) ja kaikkea muuta ihanaa!

    Paula

    VastaaPoista
  11. Soile: Mietin ihan samaa. Siihen kaulurimalliin pitäisi liittää jokin varoitusteksti, kuten tupakka-askiin: tämä neulemalli saattaa vaarantaa parisuhteesi.

    PIUZA: Kiitos samaten!

    VastaaPoista
  12. mokkakissa: Nyt ei kyllä iske päähän, minkälaiset Nappulalla on, mutta vissiin tuommoiset.:)

    VastaaPoista
  13. Hui !! Sait kyllä mielestäni nyansseja ihan tarpeeksi. Hyvää uutta vuotta Sinulle ja vähempi karvaiselle miehellesi ja ipanoille tietenkin. :-)

    VastaaPoista
  14. Marika: Kiitos kovasti. Toivotukset ovat tarpeen; jospa selvittäisiin vähemmillä sairasteluilla. Ja viiksillä.;)

    VastaaPoista
  15. Hei nyt missasin tuon arvonnan! Täytynee siis siirtyä pallojen virkkaamisesta koruvirkkuuseen! Mutta sen verran kommentoisin noita viiksiä, että "aivan törkeät"!!! =) Onneksi lähtevät!

    Oikein ihanaa uutta vuotta ja toivotaan, että olette jo terveitä!

    VastaaPoista
  16. Nonna: Korun virkkaus käyntiin vaan! Ja viikset ovat jo historiaa.:)

    VastaaPoista
  17. Eääh, siis miten minulla on mennyt koko viiksikeskustelu ohi?? No en olekaan pariin viikkoon juuri koneella ollut, lomaa nääs :) Luin kaikki viiksikommentit ja olen järkyttynyt, eikö viiksiä arvosteta tuon enempää... Minä olen jo pitkään yrittänyt saada miestä kasvattamaan moiset, mutta ei ole onnistunut. Kuulemma liian törkeän näköiset. Huoh... Mutta toivo ei ole mennyt, vielä. Pitää kyllä näyttää hänelle tämä kuva, josko ottaisi miehestäsi mallia! ;)

    VastaaPoista
  18. Jutta: Kommenttisi lämmitää miestäni kovasti, kerron terveisiä.:) Teillä siis viiksien arvostus menee tosinpäin kuin meillä. Vaikka olivat ne kuulemma hankalat; viikset menivät suuhun. Ehkä hoidetuissa viiksissä vastaavia ongelmia ei ole tai sitten niiden ylläpito vaatii hieman harjoitusta.

    VastaaPoista