15.1.2011

Täällä ei tapahdu mitään

Neule etenee hitaasti. Ompelukset eivät suju. Se on harmi, sillä minulla on uusia kankaita. Ja ideoita pää täynnä. Aika ja taito puuttuvat. Mutta valon puutteesta en tänään marmata. Aurinko paistaa täydeltä taivaalta ja mies, joka oli meistä rohkein ja uskaltautui pakkaseen postilaatikolle, väitti talitintin laulavan tavalla, joka ei tiedä kuin hyvää.


Olen yrittänyt ommella lapselle hattua. Hommasta ei meinaa tulla mitään. Minulla on ongelmia koon kanssa. Vaikka olen ollut tarkkana, hattuun jää valtavasti väljyyttä. Mallissa hattuun laitetaan resori, mutta minä saan hatun resorilla tai reunakaitaleella pelkästään hölmön näköiseksi. Hattu on kuin ilmapallo, joka on kuristettu resorilla leuan alle kiinni niin, etteivät ilmat karkaa. Ajattelinkin kysyä, että jos tätä blogia lukee joku ompeleva ihminen, niin onko tässä taas vaan jokin juttu, mitä en tajua. Kaava on Ottobre-lehdestä. En ole onnistunut sen firman hatuilla ennenkään, mutta se ei välttämättä ole Ottobren vika. Osaan tässä taiteenlajissa katsoa kyllä peiliin. Niin että olen purkanut. Irroittanut vuorin (Oli muuten trikoota! Hui!), resorit, reunakaitaleet, kaikki. Ja nyt ilmeisesti rupean miettimään tuota päällisen vesirokkokangasta, että riittäisikö se, jos kaavoittaisi koko homman uudelleen (Kyllä. Se kuulostaa jotenkin kauhean mahtipontiselta!) vai koettaisiko viilata noita jo ommeltuja saumoja tuolta niskapuolelta uusiksi. Tälle vuodelle kaavailemani ompeluinnostuksen nostatus taitaa olla lässähtämäisillään ihan heti kohta.

16 kommenttia:

  1. Voeiha turkane. Jaan tunnelmasi ihan täysillä, vaikka pyrähdin sinne postilaatikolle, noudin lehden ja kuulin tintin. On sinulla siellä tekeillä yhtä montaa lajia kuin minulla, mutta eipä paljon lohduta, jos eivät lajit etene, eivät täälläkään. Hattuasiaankaan en uskalla sanoa mitään. Tein kai kaikki hatut aikoinaan yhdellä mallilla, joka sitten oli sopiva päähän. Armahdetaas itsemme!

    VastaaPoista
  2. Rva Pioni: Ajattelin, että jos joskus löydän hyvän kaavan tai saan sellaisen itse tehtyä, teen sillä sitten kaikki. Mutta saattaa olla, että lapsi ehtii kasvaa ulos näistä hatuista, ennen kuin ne edes ehtivät valmiiksi. Pikulasten hattusia, kuten nyt vaikka tätä korvallista hattua, olisi herttainen tehdä. En tiedä. Näissä kaikissa käyttämissäni kaavoissa on keskikaitale otsasta niskaan ja sitten kaksi sivukappaletta. Ja aika näköjään keskikaitaleen lähes koko leveys on liikaa niskassa. Haluaisin istuvan hatun, josta tuuli ei hurauttaisi niskasta sisään. Tässä mallissa käytän paksua kangasta. Ehkä malli siksi jää resorien jälkeen "pönöttämään" ja näyttää pallolta. Mutta ohjeessa kangas on tekoturkista, ei niin periksi antavaa ja notkeaa sekään. Luulin, että kyllä mä nyt yhden myssyn osaan ommella.. On tämä karvasta kalkkia.:D

    VastaaPoista
  3. Jaah, ongelmaan ei taida olla ratkaisua tarjota, ainoa mitä tuli mieleen on että voisiko käyttämäsi resori olla venyvyydeltään niin eri luokkaa kuin ohjeessa käytetty. Ommellessa purkaminen on jotenkin paljon tuskaisempaa kuin neuloessa.

    Mutta mistäs putiikista tarkemmin nuo kankaat on peräisin? Vaikka kangasvarastoni kaipaa vielä vähemmän täydennystä kuin tuo lankastash.

    VastaaPoista
  4. Tein monta hattua vesirokkokankaan oloisesta kankaasta siten, että sovitin kankaan lapsen pään ympärille, mitoin korkeuden edestä ja takaa. Halusin myös sellaisen, joka lämmittää korvat ja niskan. Ovaalinmuotoinen kansi, ei kaiteleita, ei resoreita. Trikoovuori. Niskaan n. 5-7cm mittainen kuminauha vesirokkokankaan ja trikoon väliin pieneen kujaan lisäämään istuvuutta. Korvia, tilkkukolmioita, häntä, huovutuspompuloita, jne virkistykseksi. Välikausihattu samalla kaavalla kaksinkertaisesta puuvillakankaasta ja väliin ohut vanu.

    Tämä oli elämäni ensimmäinen antamani käsityöohje, sillä olen rutturäätäli-osaltolta, jonka käsityönumerot alkoivat kohota 6-vuotiaana kutosesta ylöspäin. Nykyajan paineet tulevat kai hyvistä ystävistäni, jotka opettavat työkseen kässyä (ei johdu heistä vaan omasta korvien välistäni).
    Kaipaan noita aikoja, kun tein lapsilleni rutturäätälöintejä, nyt mustatukkainen t ja lävistyskorvainen p eivät kelpuuta minulta enää kuin... no raha käy.

    Iloa ompeluksiin! Minäkin sain jo aamukahvini juoduksi.

    VastaaPoista
  5. Jäi sanomatta, että paljon jäi minultakin keskeneräistä laatikoihin lojumaan, kun lapset ehtivät kasvaa. Niille hymyilen kun niitä löytyy laatikoista, samalla harjoittelen sitä itseni armahtamista. Kaikki ei siis tule koskaan valmiiksi. Ei lannistuta!

    VastaaPoista
  6. Eipä ole kyseisestä kaavasta kokemusta. Lasten lakeista sen verran, että jonkun koitin itse ommella, mallikuva ja kaava näyttivät siltä, että suojaa hyvin korvat, niskan ja otsan, mutta totuus oli ihan muuta. Joten ostolakeilla mentiin sitten siitä eteenpäin, jotain kesätrikoomyssyjä ompelin enää itse. Mutta onnea matkaan, ja onneksi aurinko näyttäytyi tänään.

    VastaaPoista
  7. Millainen malli on (mistä Ottobresta)? Voisikohan keskikaitale olla vain yksinkertaisesti liian leveä? Vai onko hattu päässä liian korkeakin? Voisin vilkaista, mutta pitää katsoa alkuperäistä kaavaa/hattua, että hahmotan edes minkälainen malli on. :)

    VastaaPoista
  8. Merruli: Kankaat tilasin etsy.com -sivustolta, putiikin nimi Karaku Japanin maalta. Ja joo, mun resorini ei varmasti ollut mallissa käytetyn veroista, mutta tiukempi resori olisi puristanut pääkappaleet varmasti vieläkin enemmän palloksi. Liian isoja osia, ei kait se auta muuta uskoa. Oliko niin, että kaavat pitäisi sovittaa ensin? Ei tuommoiselle vekkulille pysty..

    Rva Pioni: Vikaa on korvien välissä täälläkin. Minä olen sentäs ollut ompelijan opissakin vähän aikaa! Miten voi taito kadota näin ja muuttua tuskastuttavaksi tumpeloinniksi? Enhän minä ollut ompelematta kuin, noh, varmaan 10 vuotta.. Enemmänkin?

    morso: Joo, aurinko näyttäytyi. Ja piakisella blogikierroksella selvisi, että talitintin olivat kuulleet jo muutkin. Kyllä se taas.

    VastaaPoista
  9. Tähtitomu: Lehti on syksy 4/2010 sellainen Luppakorva-niminen hattu numerolla 8. Kuvat sivuilla 52 ja 53. Olet varmaan oikeassa keskikaavan leveyden suhteen. Olen nyt kavennellut sitä ja hattu istuu päässä paremmin. Mutta mikään ei takaa, että siitä pidettävä tulisi. :)

    VastaaPoista
  10. karaku tietty. minen enää edes uskalla käydä siinä puodissa kun sielä on kaikkea ja kaikkea. mutta olisi silti aika kivaa jos tuommoisia löytyisi postilaatikosta...niitten tavallisten sijasta. mitäs meinasit tehdä?

    ompelusta en uskalla sanoa mitän. olen kerännyt nyt pari viikkoa rohkeutta leikata mekkokankaan. kaava on täysin ite piirretty, että jos joku ei mätsää niin syyllinen löytyy aika läheltä.

    VastaaPoista
  11. onpa kaunista tuo pitsikuvioinen kangas! :)

    VastaaPoista
  12. Voishan hatun tehdà ensin vaikka jostain hukkakankaasta. On nààs pààtkin hieman eri kokoisia. Minusta nuo Ottobre -lehden kaavat ovat joskus kuin keijujen kokoon mitoitettuja. Sinut tuntien, et anna periksi, et! Kokeilevaa viikonloppua.

    VastaaPoista
  13. Soile: Minä poloinen hommasin semmoisen paypalin ja testasin, että mitenköhän se homma toimii. Karakun paketti oli testi. Kankaat siksi aika pienikokoisia paloja, kun pelotti, jos jokin menee vikaan. Eli lapsille jotain. Pitää ensin selvitä tästä akuutista ompeluskriisistä.:) Ja tsemppiä mekolle. Toivottavasti sulla lähtee paremmin!

    taitava tyttö: Saas nähdä tuleeko täällä taistelua pikkunaisten kesken, kummalle siitä kolttua ruvetaan väsäämään.:D

    Lissu: Kokeilevaa todella!:D Kiitos!

    VastaaPoista
  14. Jaa-a. Jos kotsa jo tekovaiheessa pussittaa kovasti, on siinä selkeästi liikaa leveyttä. Sanoisin että haistata purkamiselle, ja saumuroi reteesti kapeammaksi. Sovita sitten ja katsele mitä tapahtui.
    Onko mahkua nähdä hattua lapsosen päässä. Takaakin päin otetusta kuvasta osaisi sanoa jo paljon enemmän.

    VastaaPoista
  15. Haha, äskeisen sanavahvistus oli " lersing ". Hymyilenaura. Huomaatko kuinka tällä ei ole elämää, sanavahvistuskin saa aikaan hykerryksiä.
    Näin meillä.
    Mutta kunhan mainitsin vain.

    VastaaPoista
  16. WeirdRockStar: Hattu on valmis. Tarkemmin sanottuna tilassa, jossa en aio tehdä sille enää mitään. Olet luonnollisesti oikeassa; leveyttä oli liikaa. Purin hatun ja tein vinkkisi mukaan eli ompelin saumat vaan ronskimmilla saumanvaroilla. Näin erityisesti niskasta. Sinne jäi edelleen vähän pönötystä, mutta muualta hattu istuu. Edestä hattu saisi tulla alemmas, otsa on tässä mallissa aika paljas. Eihän malli tietenkään mikään pakkas- tai ulkoilumalli ollutkaan, mutta silti. Jos kehtaisin tapella kaavan kanssa, voisin koettaa jatkokehitellä semmoista retrohenkistä kevätmyssykkää, jossa vuori ja jokin samettipäällinen vain liitettäisiin yhteen jollain kaitaleella. Ei mitään resoreja, Luoja varjele.

    VastaaPoista