18.11.2010

Marraskuu on vaaleanpunainen


Teenjuontikaverini on kovaa tekoa. Juonut minut pöydän alle jo päiviä sitten. Olen saanut nauttia marraskuusta oikein kauhalla ammennettuna. Ja vaikuttaa siltä, että tarjoilu jatkuu. Pitikin sillä tavalla uhota; nyt se peijakas testaa. Ei ole kuulemma sen vika, että lapsi sairasti. Että unet jäivät vähiin. Eikä kuulemma sekään, jos ihminen on niin tyhmä, että mieluummin neuloo kuin nukkuu. Saattaa olla oikeassa. Mutta en tietenkään myönnä. Miltei puoli kuuta vielä jäljellä.

Näen unta pipareista, kakkusista, tortuista. Kynttilöistä, käärepapereista, tontuista. Koristeista, pahasta siivosta. Ei se painajainen ole, mutta herään silti yltä päältä hiestä. Enää puoli kuuta jäljellä.

Marraskuu tarjoaa vielä yhden kupillisen. Sumu ympärilläni sakenee.


7 kommenttia:

  1. Tämä on taas se aika, kun aika rupeaa vierimään ja lopulta laukkaamaan. Viikot katoavat alta ja sitten onkin äkkiä juhlan aika. Nukkumisen ja neulomisen ristiriitaisuus on haaste -pitäisi kait oppia tulemaan puolet lyhyemmällä unella toimeen.

    VastaaPoista
  2. Minä olen niin tyhmä, että mieluummin luen kuin nukun. Tai kirjoitan kuin nukun. Tai jotain muuta. Sitten uni ottaa vallan, tänään nukuin päiväunet. Kaunis tuo alin kuva, talvi on yllättänyt.

    VastaaPoista
  3. Mie nukkusin mieluusti, kun tuo hiton flunssa jyllää kimpussa. En vaan saa oikein nukuttua, kun olo on aikas kamala. Neulominenkaan ei onnistu, telkkaria ja tietokonetta ei pysty tuijottamaan kuin hetken, kun särky valtaa joka kolkan. Onneksi tämä on muutamassa päivässä ohi...toivon mukaan ainaski.

    Mulla ei marraskuu haittaa enää, kun lumi satoi maahan ja pakkastakin on ollut. Tuntuu niin talviselta ja monena päivänä on ollut tosi kauniin näköistä ulkona.

    Tsemppiä marraskuun selättämiseen :) Pianhan se on jo ohi.

    VastaaPoista
  4. Satu: Missähän se aurinko on? Tässä yhtenä paivänä paistoi komeasti, mutta saisi kyllä vähän useammin näyttäytyä..

    Merruli: Aika tosiaan laukkaa. Kun on noita lapsia siunaantunut, pitäisi jotakin joulua heille järjestää. Koristetta, kaunista katsottavaa. Tuntuu, ettei ehdi ei millään. Onneksi on viikonloppu; jos kaivelisi jotain pusseistaan esille.

    Kirjailijatar: Päiväunet ovat turhan aliarvostettu juttu. Jos mahdollista, täälläkin otettaisiin tuplurit. Illalla nukkumaan taas ei malttaisi lainkaan. Se on kummallinen juttu.

    Tess: Toivottovasti flunssa helpottaa. Ei täälläkään mitään kamalaa marraskuun kanssa ole tänä vuonna ollut; hengissä on selvitty. Ja oikeastaan juuri nyt on aika keveä olo. Töissä on ollut piinallista ja sekin helpotti, että eiköhän tästä taas.

    VastaaPoista
  5. Mulla on vaihtelua elämässä: välillä luen nukkumisen sijasta, välillä katson telkkaria ja kudon. Sekin hassua, koska nukkuminen on kuitenkin yksi elämän suuria iloja. Ehkä se on se että yrittää pitkittää sitä iltaa ettei seuraava päivä tulis niin pian. Kun jos menee aikasin nukkumaan niin sit se aamu tulee niin pian ja taas täytyy lähteä töihin.

    Mitä ihanaa hopeanauhaa sulla on tossa rullassa? Ja onko toi laakeripuu?

    VastaaPoista
  6. Hilja: Puu on oliivi. Lähtee minulla nyt toista talveaan. Olen unohtanut kastella; puu on ottanut vähän itseensä. Ja tuo rulla on tosiaan sellaista hopeanväristä nauhaa, mihin on kiinnitetty pieniä, paljetinkokoisia metallilaattoja. Koristenauhaa se on, mutten ole ikinä raaskinut sitä käyttää. Teoriasi aamuntulon pitkittämisestä kuulostaa varsin viisaalta.

    VastaaPoista