23.10.2010

En tykkää vieläkään

Saatatte olla lopen uupuneita sukkajuttuihini, mutta kerron silti. Kaikki ne asiat, jotka vievät järjen sukkien neulonnassa. Olen vähän analysoinut asiaa ja touhu kallistuu vaakakupissani vahvasti ikävän puolelle. Vaikka olen minä yrittänyt olla positiivinen. Hymyilläkin välillä.


- Sukkien neulominen on tylsää. Suorastaan kuolettavan tylsää. Matka varresta kantapäähän etenee pelkällä pahalla sisulla ja management by perkele -asenteella. Jos en olisi mukana siinä halvatun (anteeksi!) kisassa, olisin käynyt jo kaupassa ja ostanut sukat. Ihan sama, vaikka lanka on ihanaa. Ihan sama, vaikka mallin ohje hyvin kirjoitettu ja tulollaan oleva sukka miellyttää silmää. Ihan sama.

- Ajattelin neuloa paksulla langalla sutjakasti helpon ohjeen. Että jos vika on vauhdissa. Ei, kyllä vikaa on myös neulojassa. En nimittäisi lankaa, jota neulotaan kaksipuolimillisillä, varsinaisesti paksuksi langaksi. Miksi aloitin juuri tällä langalla? Olen miettinyt myös monen kanssaneulojani mielenterveyttä. Miksi ihmeessä neulojat huutavat niiden "ohuempien" sukkalankojen perään? Mikä niissä paksuissa on vikana? Mistä niitä saa? Kaikki myynnissä olevat sukkalangat ovat silmiini liian ohuita. En ole ohuiden lankojen ystävä. En ainakaan, jos niitä neulotaan sukkapuikoilla. En tajua sukkapuikkoja. Inhoan niitä löysiä silmukkajonoja, mitä jää sukkapuikkojen saumakohtiin, vaikka kiristät lankaa yhtä tiukalle kuin mitä hermosi jo ovat.

- Edellä mainituista syistä sukkien neulonta on hidasta. Olen neulonut nyt yhtä sukkaa viisi ja puoli vuorokautta. Tässä ajassa Sylvin takakappale palmikoineen oli jo valmis ja olin rouskuttanut toista etukappalettakin hyvän matkaa. Nyt joku sanoo, että mikä kiire. Niinpä. Neulominenhan on parhaimmillaan zen. Ja flow. Sukkien neulonta on jotakin muuta. Se nousee tässä taloudessa puhtaasta tarpeesta. Sukkia tarvitaan. Niitä neulotaan, vaikka tekisi mieli ihan jotain muuta. Meditatiivinen violetti langansävy ei auta. Ei gregoriaaninen kirkkolaulu. Ei mielikuvaharjoittelu. Ainoa mikä auttaa on se, että sukkapari valmistuu ja pääsee tekemään jotain muuta.

- Jos unohdetaan henkinen terveys ja ajatellaan sitä fyysistä, niin pitkästä aikaa olen neulonut hartiani jumiin. Se on se, kun pitää kiristää jatkuvasti sitä seitinohutta lankaa äärimmilleen. Tuijottaa niska kenossa mallikuviota. Ja yrittää nähdä minimaaliset puikot. Näkymättömiin katoavan langan. Kun ei tullut hankittua niitä monitehoja.

Jotain positiivista, te kysytte. Totta kait. Neulon sukkaa, se on jo saavutus. Sukka etenee, vieläpä ennätysvauhdissa. Tiedä vaikka tässä rikottaisiin henkilökohtainen yhden sukan ennätysaika. En ole vielä niin tukossa, ettenkö voisi tänäänkin jatkaa. Ja surullinen tosiasiahan on kait se, että jos ihminen haluaa istuvat, kauniit ja vähääkään muotonsa pitävät, kestävät (?) sukat, ne on neulottava itse. Sillä tiedolla sinnittelen eteenpäin. Lisäksi olen laittanut itselleni samat säännöt, millä olen opettanut kaksi ulkoa löytynyttä kujakissaa sisäkissoiksi ja valjaisiin. Jos ulos aikoo, sinne pääsee vain valjaissa. Mikään huuto, ulina ja kynsiminen ei auta. Minä olen päättänyt, etten neulo loppuvuonna muuta kuin sukkia. Mikään valitus, messuaminen ja blogissa ruikuttaminen ei auta. Kissa tajuaa parissa kuukaudessa. Outilla voi mennä vähän pitempään.

30 kommenttia:

  1. Voi Outia. Tsemppiä sille opetteluun. Muista juoda paljon kamomillateetä! Sanovat että rauhoittaa kuohuvaa mieltä.

    VastaaPoista
  2. Voi ei, anteeksi, mutta minua nauratti! Kirjoitat niin hauskasti, elävää tekstiä. Mutta en tietenkään naura kärsimyksillesi.

    Minua on sukkien kanssa vaivannut kans ne löysät silmukkajonot puikon vaihteessa. Joku neuvoi jossakin, että ei pidä kiristää sitä lankaa ollenkaan. Ilmeisesti pitää neuloa vaan menemään huomioimatta koko vaihdoskohtaa. Vaikeaa. Enkä ole varma, auttaako se. Mutta kannattaa kokeilla.

    Olen itse tehnyt kahdet sukat sukkapuikoilla. Ja sitten kait neljät magic loopilla. Ja tykkäsin jälkimmäisestä enemmän, (vaikken mikään sukkaintoilija minäkään oikein ole), sillä siinä ei tullut epätasaisuuksia. No okei, puolenvaihtumiskohdat saattaa vähän tiheämmiksi mennä kuin muu neule, mutta se ei häiritse ainakaan minua, näyttää ihan siistiltä. Suosittelen magic loopia, kun kuulostaa, että et ole mikään sukkapuikkojen suuri fani. Minäkään en ole, tosin bambusukkapuikoilla oli ihan kiva tehdä - tai siis niissä oli tunnelmaa. :)

    VastaaPoista
  3. Iiiso sukkahali! Kyllä ne siitä valmistuvat. Jostain syystä sukkien neulominen on minullekin samanmoista, ainakin aloittaminen on vaikeaa, vaikka kivasta mallista saatan matkan varrella innostuakin. Liittyisikö juuri tuohon pakko-mentaliteettiin: Hyviä sukkia ei ostettuna niin vain saa. Itse pitää tehdä. Lisäksi ne kuluvat nopeammin kuin useimmat muut neulomukset, tarve uusiutuu tiuhaan. Pakkoneulontaa - blääh.

    Silti ymmärrän monien haikailun ohuempien sukkalankojen perään. Vaikka neulominen monesti tökkii, minusta on kiva että valmiit sukat mahtuvat kenkiin.

    VastaaPoista
  4. Paksumpia sukkia ihmiset neulovat yleensä Novitan Nallesta ja seiskaveikasta. Myös Isoveljestä voi tehdä sukat!

    Mulla sukka hyytyy aina ensimmäisen sukan kiilaan, riippumatta siitä alotanko kärjestä vai varresta. Siinä kohtaa kyllästyy!

    VastaaPoista
  5. WeirdRockStar: Nytpä muistankin: olet suositellut sitä kamomillateetä minulle ennenkin. Ilmeisesti se on syytä ottaa testiin. Kiitokset!

    Meflen: Kiitos kannustuksesta ja ideoista. Eikä se nauraminen haittaa, naurettavaahan tämä on. Ja rehellisyyden nimissä mietin sitä magic looppia ennen kisan finaalin starttia vakavasti. Ajattelin, että kokeilen sitä ehkä toisiin tai mahdollisiin kolmansiin kisasukkiin. Mutta juuri nyt olen jokseenkin kypsä, enkä jaksa ajatellakkaan. Sen sijaan olen miettinyt Marin (prosessineuloja) vinkkiä kahdella pyöröpuikolla neulomisesta. Jos tajusin oikein, aina kaksi perinteistä sukkapuikkoa vastaisi yhtä pyöröä. Oliko se nyt 40 sentin kaapelilla. En tiedä tajusinko oikein. Kynnys ostaa kahdet 40 sentin 2 ja/tai 2,5 milliset pyöröt on aika korkea, kun jo etukäteen tuntuu, ettei tajua.:DDD

    Minna: Niin, taisit osua oikeaan kohtaan. Jos neulon vitosen puikoilla sukat suitsukkelaan, ei niistä ole kuin unisukiksi. Hirveän käytännöllistä olisi, että ne mahtuisivat myös kenkiin. Ei muuta kuin jatketaan.... Kiitos hoksautuksesta.:)

    Laika: Sukkako hyytyy sielläkin????? Mulla se on tuo varsi. Kantapää on ihan iisi ja siinä tapahtuu jotain. Sitten taas ootellaan, että päästäisiin kavennuksiin. Hohhoijaa. En ymmärrä, mitä ilotulitusta siihen välille oikein kehittelisi. Ja sitten on tietysti se toinen sukka. Jos neuloisi jonkun toisen mallin samalla langalla? Tai mitä ne eriparisukat oikeastaan haittaavat?

    VastaaPoista
  6. Oi, mä rakastan sukkia !! Ja niiden neulomista. Kun niitä tekee, voi rauhassa katsoa vaikka millaista jännäriä telkkarista kun ei koko ajan tarvitse kytätä ohjetta tai hillua mittanauhan kanssa. (no okei, riippuu vähän mallista ) Olet sä aikamoinen masokisti jos noilla fiiliksillä meinaat loppuvuoden neuloa sukkia !!
    BTW, purjehdit tänään Stokkan hedelmäosastolla ohi. En viitsinyt hihkaista että moi, mä olen se porho !! ;-)

    VastaaPoista
  7. Lohdutuksesi voisi sanoa, että kaikesta ei tarvitsekaan tykätä. Joskus kuitenkin joutuu tekemään niitäkin asioita, joista ei niin tykkää...ainakin jos osallistuu tällaiseen kisaan. Sulla sentään edistyy homma, mulla ei.

    Mie tykkään ohuista langoista. Olen tosin hidas neuloja, joten nopeuteen en voi kommentoida mitenkään. Vihervaaran neulominen oli mulle tuskaa, kun sain käden ihan hillittömän kipeäksi vääntäessäni paksun langan kanssa. Venyi ja vanui ennen kuin valmistui. Ohuista sukkalangoista tykkään ihan sen takia, että sukat menee näpsäkästi kenkiin kuin kenkiin. Paksumpiakin on, mutta enempi tossumuodossa. Talvella tarpeen.

    Gjestal Janne on ainakin paksumpaa lankaa ja edullistakin sukkalangaksi. Värikarttakin on kiva. En tosin tiedä kuinka paksua lankaa ajattelit.

    PS. Kokeilepa sitä ML:a. Tekniikka on varsin yksinkertainen ja sukkapuikko-ongelmat katoaa sen siliän tien. Minusta yksi pitkä pyöröpuikko on helpompi käsitellä kuin kaksi lyhyttä, mutta makuasia toki.

    VastaaPoista
  8. Mulla oli tuo sama ongelma puikkojen vaihtumiskohdissa, kunnes googlasin "magic loop" ja ongelma ratkesi. Osta tarpeeksi pitkä pyöröpuikko (ainakin 80cm, yksi riittää) ja opettele neulomaan suljettua neuletta sillä. On ehdottomasti vaivan arvoista! :)

    VastaaPoista
  9. Voi Marika: Olisit hihkaissut jotakin! Olen huono huomaamaan ja nyt vielä liikuin meidän riiviön kanssa; siinä on huomio ihan jossain muualla kuin kanssaihmisissä. Minä luulen, että minäkin tykkään sukista. Valmiista sukista. Ajattelin, että jos joutuu neulomaan paljon sukkia, tottuisi siihen. Lakkaisi marmattamasta. Voihan tietysti olla, että kohta en neulo mitään. Saan vaihtaa harrastusta. Jaa hei, tuota en ole tajunnut koskaan, että joku voi tehdä neuloessaan jotakin muuta. Sekään ei onnistu minulta.

    Tess: Kenkäkysymystä mietittyäni aion edelleen neuloa näillä onnettomilla pikkutikkusilla, millä on edetty. Tossupuolta voisi sitten kehitellä jostain oikein jytkystä langasta. Aion sinnikkäästi jatkaa. Mun eka sukka on kohta valmis ja jos yhtä pontevasti pinnistelen, mulla voisi olla viikon-parin sisällä sukkapari. Se lämmittää mieltä ja kohta toivottavasti myös jalkaa. Miksi homma siellä tökkii????

    VastaaPoista
  10. Nappisydän: Et ole eka tässä ketjussa ja ylipäänsä tässä sukkakeskustelussa tässä blogissa, joka siihen kannustaa. Niinkö se sitten on, että sekin pitää vielä yrittää. Eli 80 senttinen riittää? Mietin vielä. Josko sitten vuoden lopulla kisaprojketin päättyessä uskaltautuisi... hui!

    VastaaPoista
  11. Joo, meidän neiti bongasi teidän neidin ihkut violetit kengät. Tultiin nimittäin just itse kenkäostoksilta.

    VastaaPoista
  12. Marika: Kengät ovat Zeppelinin Nickystä ja Nellystä. Eivätkä olleet kalliit. Sellaisia terveisiä teidän neidille.:) Niin ja HenkkaMaukassa näkyi olevan lähes samanlaisia. Voisin olettaa, että vielä edullisemmin.

    VastaaPoista
  13. voihan sukka! ajattelikohan se kisaemäntä nyt ihan loppuun saakka?

    mutta mä uskon vakaasti että sinä ne sukat teet. saat valmiiksi. ja seuraavan jos vielä aoit tehdä niin otat vähän paksumpaa lankaa. jotain kolmipuolosilla? tai sitten väännät oikein muhu-unisukat jollain seiskamillisillä?

    VastaaPoista
  14. Harva neulomus kuohuttaa tunteita niin paljon kuin sukat. Itsellä meinasi itku tänään päästä, kun hoksasin kantalapussa järkyttävän virheen. Ja sekin muuten menee lasien piikkiin, on nimittäin ne kaksitehot täälläkin vielä hankkimatta.

    VastaaPoista
  15. Soile: Sukat tehdään, näin on marjat. Tiedä vaikka useammankin parin. Onhan tämä asia jotenkin selätettävä. Mutta se, tuleeko minusta ikinä sukanneulojaa, on epärealistisempi juttu. Tympiää on. Unisukat seiskoilla kuulostaa hyviltä!:D

    -sanna-: Jaan tuskasi. Saisin ehkä halvauksen vastaavassa tilanteessa.:) Kalliiksi tulee sukkaparin hinta, jos me vielä optikolle tässä joudutaan. Huokaus.

    VastaaPoista
  16. Mä kuolen nauruun täällä. Minimaaliset puikot... Usko Tessiä ja opettele se Loop. Elämä hymyilee jälleen. Niin hassua tekstiä...

    VastaaPoista
  17. mokkakissa: Hymyilee? Siis ihan tosi? Jotenkin mä olen ajatelut, ettei sellaisessa kaapelimeressä, mitä magic loop ymmärtääkseni edustaa, voi kauheasti hymyillä. Mutta sellaista ympäripuhumista on nyt kyllä ilmennyt, että lupaan harkita vakavasti.

    VastaaPoista
  18. Rakastan sukkien kutomista ja ohuet sukkalangat ovat myös ihania, enkä vaihtaisi sukkapuikkoja mihinkään :D . Tosin en ole kokeillut looppaamista, joten en tiedä muuttuisiko mieli... Oma niksini niiden puikkojen vaihtumiskohtien silmukoiden varalle on se, että kudon aina kaksi silmukkaa seuraavalta puikolta. Kerroksen vaihtumiskohdan saa kuitenkin selville aloituslangasta tai sitten voi käyttää silmukkamerkkiä.

    Tsemppiä ja innostusta sukkailuun! :)

    VastaaPoista
  19. Heidi: Kiitos tsempistä! Olen käyttänyt tuota samaa konstia lapasia neuloessani. Nyt en ole kovin uskaltanut; en jotenkin luota itseeni sukkarintamalla. Pitää varmistaa vimosen päälle, että kantapää- ja kärkikavennuskohdassa kaikki silmukat ovat siellä missä pitääkin. Jotakin kummallista on muuten ilmassa; toinen sukka on edennyt mallikaasti jo miltei kymmenisen senttiä. Oiskohan se tämä loma, voi istua ihan rauhassa ja manata tavallista pitempään sukkiensa kanssa. Tulostakin syntyy!

    VastaaPoista
  20. Voi sinnuu :) Ymmärrän kyllä, sukat ON sangen petolliset ja tahmeat tehtävät. Sukka vaikuttaa kovin pieneltä ja nopealta, mutta enemmänhän siinä on tekemistä kuin pipossa. Ja se, että täytyisi tehdä toinen samanlainen. Lapsille oon tehnyt erilaiset samaan pariin, helpottaa hetkeksi. Peppi Pitkätossukat.

    VastaaPoista
  21. Oijoi, hei ei neulonta voi olla noin kamalaa, ei edes sukkien! Ja vaikka kuinka olisi ilmoittautunut johonkin yhteiseen häppeninkiin, niin ei sitä ole pakko jatkaa jos ei oikeasti halua! Kun ei ole perheen leipä tästä kiinni niin neulo just sitä mikä huvittaa. Jaksamista kuitenkin jos meinaat sukkapolulla jatkaa...

    VastaaPoista
  22. No voi toista. Sinnillä pääsee aika pitkälle eli kyllä sinusta sukankutoja tulee :) Minäkin täällä innolla odotan, että pääsen muiden töiden kimppuun, jahka vielä muutamat ja muutamat lahjasukat on tehty. Minä kyllä luulen, että ne löysemmät silmukat puikkojen vaihtumiskohdissa tasaantuvat pesun jälkeen. Minun niksi on, että teen molempia sukkia yhtäaikaa tai siis tasatahtiin; molemmista ensin varret ja sitten kantapäät jne. Tulee takuuvarmasti samankokoiset ja varmemmin parilliset :) Suosittelen.

    VastaaPoista
  23. Sinulla on kunnioitettava itsekuri. ;-)
    Minä en ole saanut häpeäkseni aikaiseksi yhtään sukkaparia, kun koskaan en ole uskaltautunut opettelemaan kantapäätä. Säärystimiä olen sentään nitkutellut. Pienellä sukkapuikottelu-kokemuksellani olen tehnyt huomion, että jos puikko alkaa nurjilla silmukoilla (esimerkiksi 2o, 2n -joustimessa) ja neulon tasaista käsialaa puikon viimeisiä ja seuraavan ensimmäisiä silmukoita kiristämättä, niin saumakohtaan ei jää pystyraitoja.
    Ja mahtavaa, että sukan kutomisesi etenee! Rentouttavaa lomaa kera kutimen.
    Sari

    VastaaPoista
  24. Jasmiina: Noissa Peppi-sukissa on ideaa!

    Tiina: Kyllä minä nyt olen päättänyt opetella sukanneulojaksi. Kun olen jotakin päättänyt, päätäni on jokseenkin työlästä kääntää. Eli nyt neulotaan sukkia, kävi miten kävi. Saanpahan ainakin muutaman sukkaparin, jos oikein onnistaa. Älä ole huolissasi, täällä kasvatetaan vain naisen luontoa.:D

    AnniKainene: Sinnillä nimenomaan. Ja juuri nyt sitä tuntuu riittävän, sillä luulenpa, että viikon sisällä eka pari on valmis! Kiitos vinkistä. Niksejä sukanneulontaan tuntuu olevan yhtä monta kuin neulojaakin!:)

    Sari: Kiitos ideasta, käytän tuota heti, kunhan mulla on malli, joss nurjaa piisaa kikkailtavaksi asti. Jossakin sukkakirjassa vinkattiib neulomaan erityisen tiukkaa puikkojen alussa ja lopussa. Melko irvistelyä sellainen neulonta. Ja tiedätkö, minusta se kantapää on koko sukan mukavin kohta!

    VastaaPoista
  25. minun piti opetella sukkien neulominen kärjestä aloittaen ja täyttää 37v että tajusin rakastavani sukkien neulomista :) ohut lanka ja knitpro bampuiset puikot ja suhina vaan käy. tähän ei tultu siis yhdessä yössä,lukemattomia sukkatekeleitä on tullut purettua mutta nyt sujuu. seuraavaksi jos löytäisi samanlaisen innon lapasten neulomiseen... jotkut osaa neuloa niitä kauniita lapasia- minä vaan en..

    VastaaPoista
  26. Piia: Juuri tähän minäkin pyrin. Että löytyisi semmoinen sukkientekomeininki. Sentäs aika hyödyllinen vaatekappale. Kokemuksesi antaa valtavasti tsemppiä. Oikella tiellä siis ollaan!

    VastaaPoista
  27. Kiitos, Outi. Tulen lukemaan rohkaisevat sanasi sitten, kun minulla on aikaa ryhtyä harjoittelemaan kantapäätä.
    Olen tainnut lukea tuota samaa sukankudonnan opusta kuin Sinäkin. Tai tiedänkin lukeneeni. Tuolla se kirjahyllyssä nalkuttaa (muuten kai kelpo kirja) pahimmista virheistä, pystyraidoista, neulotuissa sukissa. Kuten sanoit, melko irvistelyä on kirjan antama ohje kiristellä silmukoita joka puikon alussa ja lopussa. Irvistellään takaisin! ;-)
    Mahtavaa, että siellä on sukkia tuloillaan!
    Sari

    VastaaPoista
  28. Sari: Kyllähän siinä ne virheet osoitetaan aika selvästi. Että taitaa se vähän nalkuttaa. Mutta ei lotkauteta korvaakaan, edetään sun vinkeillä. Ja muilla täällä saaduilla. Kyllä me tämä klaarataan.:)

    VastaaPoista
  29. Voi Outi mikä ihanan epätoivoinen vuodatus :D :D Sukkien kutominen on ihan parasta, jäät koukkuun takuuvarmasti! Ja KnitPron sukkapuikot on aivan loistavat, en tahtonut saada vauhtia pysäytettyä kun niillä alkuun pääsin:)

    VastaaPoista
  30. Tindiska: Tekisi mieleni päästää kaamea räkäinen nauru tuohon "jäät koukkuun takuuvarmasti!". Mutta juuri nyt en uskalla, sukkapari on paria kierrosta vaille valmis ja mikä hulluinta, toinen sukka valmistui nopeammin kuin se ensimmäinen. Mitäköhän tämä meinaa? Uskaltaako tuommoisia KnitPron puikkoja ajatellakkaan?

    VastaaPoista