29.9.2010

Outi goes to Hollywood

Ilmottauduin mukaan SYTYCKkiin saadakseni vähän kipinää pian loskaksi kääntyvään syksyyn. Pikkuisen virtaa tulevaan pimeään vuodenaikaan. Ja miten kävi? Sain lajikseni Quick-stepin, mikä tarkoittaa neulekielelle käännettynä sukkien neulomista. Se on ainakin tähän asti ollut sellaista hommaa, joka sammuttaa viimeisetkin valot tästä naisesta. Ensimmäinen ajatus heti haasteen nähtyäni olikin, etten tule selviämään marraskuusta.

Minulla on ollut aikaa miettiä. Tuntitolkulla. On töissä sellainen viikko, että istumista ja seinään tuijottamista on ollut aika tavalla. Olen miettinyt sukkia. Varsia. Kantapäitä. Kärkiä. Että sitä ihminen joutuu monenlaiseen. Ja olen päätynyt jonkinlaiseen lopputulokseen. Olen tajunnut, ettei vika ole sukissa, vaan minussa. Olen ymmärtänyt, että tässä haasteessa piilee mahdollisuus, jota minun ei palelevine jalkoineni parane jättää käyttämättä. Minulle tarjotaan tilaisuutta irrottautua ilmiselvästä ja vähän murrosikäisestä asennevammastani. Tilaisuutta karistaa kirous. Tilaisuutta hankkia sukkapari tai useampi. Ja kyllä, otan haasteen vastaan. Marraskuusta huolimatta.


Olen hahmotellut haasteeni varsin löyhäksi. Mikäli ymmärsin oikein, sitä on mahdollista muuttaa ja tarkentaa kisan edetessä. Olen miettinyt lapsia, flunssaa ja korvatulehduksia, töitä, joulua ja kotihommia, enkä halunnut siksi asettaa haastetta enkä itseäni liian tiukalle heti alkuunsa. Pitää olla pelivaraa molempiin suuntiin. Pelivarasta huolimatta haaste on minulle kova. Olen päättänyt oppia pois siitä vuosikymmenten aikana kasaantuneesta puhtaasta pelon sekaisesta kauhusta sekä vastenmielisyydestä, jota tunnen sukkien neulontaa kohtaan. Haastan itseni tekemään työtä varsin vakavan asenneongelman lievittämiseksi. Ja kun kirjoitan tätä, minulla naurattaa. Ihan kuin olisin liittymässä johonkin AA-tyyppiseen kerhoon. Hei, olen Outi. Sukat ovat minulle Ongelma.


Siitä en ole ihan varma, miten homma käytännössä menee. Ajattelin kuitenkin, että yhdet sukat eivät riitä. Jos oikein ylitän itseni, saattaisin kisaan varatun ajan puitteissa ehtiä jopa kahdet. Marin vinkkiä noudattaen olen päätynyt ratkaisuun, jossa neulon aluksi jonkin "nopean" (hah!) mallin ei-niin-ohuella langalla ja sen jälkeen toisen parin, jossa olisi sitten jo vähän enemmän vääntöä. Kaikki ne ziljoonat kärkikavennukset, kantapäät sun muut lajin tekniset hienoudet aion opiskella vain teoriassa. Kahteen sukkapariin tietysti mahtuu kaksi erilaista tekniikkaa, mutta ei sen enempää. Aion lukea sukkakirjoja ja asiaan liittyviä artikkeleita, niin tympeältä kuin se vielä nyt tuntuukin. Lupaan ylipäänsä perehtyä sukka-asioihin. Olen jo googlettanut magic loopin, koska se lajikuvauksessa erikseen mainittiin. En usko palaavani aiheeseen, mikäli nyt ei aivan ihmeitä satu. Kuten esimerkiksi vaikka että aurinko ja kuu vaihtaisivat paikkaa. Sytyck- kisan henkilökohtainen tavoite voisi olla siis lyhyesti se, että tämän neulojan villasukaton aikakausi päättyisi ja jatkossa pystyisin neulomaan sukkaparin ilman, että sitä varten pitää kerätä rohkeutta kuukausitolkulla. Tiedän toki, ettei kaksi sukkaparia tee vielä kesää, kuten sanotaan, mutta onhan se alku.

Mitäs sanotte? Kelpaakohan tämä haasteeksi? Itseäni ihan huimaa, mutta tiedä teistä tekijänaisista.. Minä lähden nyt joka tapauksessa etsiskelemään sukkamaratoonaria. Minulla olisi hänelle vähän asiaa. Ja kohta myös hommia. Niille blogini lukijoille, jotka eivät tiedä käynnissä olevasta Sytyck-kisasta mitään, kerron, että silmukat saa luoda vasta lokakuun puolessa välissä, jolloin alkaa varsinainen showtime. Tässä väliajalla - Hollywood-viikoilla - tarkistetaan, että sukkamaratoonarin välineet ovat kunnossa, huolto pelaa ja kisapäivän aamuna kaikki on jetsulleen. Välineistä en aio tinkiä. Jos täällä kaikki muu vähän nilkuttaakin, niin maratoonarin kisa-asussa ja muissa vermeissä en anna tasoitusta tuumaakaan. Perskules. Puikkojen pitää kiiltää ja lankojen laulella sulosävelmiä. Joku ilo se on oltava sukanneulonnassakin.

10 kommenttia:

  1. Itsensä haastaminen tavalla tai toisella on monella tapaa hyväksi. Näin yritän itselleni muistutella samalla, kun yritän saada omaa haastettani kiinni jostakin kulmasta. Pahasti vain näyttää siltä, että tästä tulee itselleni ihan onnetonta räpeltämistä...

    Magic loop on itseasiassa varsin yksinkertainen tapa neuloa pyöröneuletta pyöröpuikoilla. Käytän sitä useasti nykyisin ihan sen takia, että neulepinnasta tulee siistimpää. Mulla tapaa jäädä sukkapuikkojen vaihtumiskohtaan löysä kohta, jos neulon ihan vain sileää neuletta. Hihojen neulomisessa vallan toimiva juttu. Taidan olla vähän vanhanaikainen, koska mieluiten kuitenkin neulon sukkani sukkapuikoilla :D

    VastaaPoista
  2. Innolla jään seuraamaan!

    Nim. Jonna, jolle sukan neulominen on enemmän kuin ongelma.

    VastaaPoista
  3. Hyvä hyvä! Toivottavasti saat villasukattoman kauden päätökseen. Mä lähetän täältä sulle kovasti sukkaintoa. Mulla sitä on riesaksi asti. Sukkamaratoonarin lanka näytti epäilyttävästi Regian efektilangalta, josta en ikimaailmassa tekisi sukkia. Ei ihmekään, että sukat on tekemättä, jos kokemukset ovat tuollaisia. Kunnollinen tiukkakierteinen, paksumpi sukkalanka ja hyvät puikot ovat kaiken A ja O. Osta ihmeessä jotain luksussukkalankaa, niin on mukavampi neuloa. Täytyy miettiä, mitä uskaltaisi suositella.

    Mulla on taas miesten sukat kokoa 43 menossa Austermannin Stepistä, kun en vaan opi, ettei siinä ole mitään järkeä. Lopputulos on toki vallan ihana, mutta niissä on niin tolkuttomasti tikuttamista.

    VastaaPoista
  4. Jos yhtään lohduttaa kanssakilpailijattaresi aikaisemmat kokemukset, niin tiedoksesi, että minäkin neuloin elämäni ensimmäiset sukat vasta pari vuotta sitten. Toisesta sukasta ei meinannut tulla valmista ikinä. Enkä oikein innostunut sukista sitten muutenkaan. Mutta sitten kuitenkin pyynnöstä tein toisetkin ja jotenkin itsestään innostuin magic loopista (tosin rannekkeiden kanssa) ja sittemmin olen huomannutkin yllättäen tykkääväni sukkien neulomisesta. En ihan kauhean monia ole vieläkään tehnyt, mutta jostain syystä asenteeni on muuttunut tyystin. Sukkien neulominen ei olekaan minusta enää tyhmää ja ajanhaaskausta. :D

    Mutta onnea koetukseen! Minä painiskelen kirjoneulehaasteeni kanssa...

    VastaaPoista
  5. Tsihii! Oikea asenne!

    Ethän sorru kuitenkaan douppinkiin?

    Saa nähdä, tuliko meikäläisestä pelkkä tähdenlento, kun matka Hollywoodiin meinaa katketa aivan alkutekijöihinsä. Sopivaa mallia ei meinaa löytyä sitten millään! Aivanko tässä koreokraaffiksi pitää ruveta?!

    Tsemppiä! Istun jo kisakatsomossa, vaikka pitäis vissiin iskeä itsekin numeroliiviä päälle.

    VastaaPoista
  6. Kelpaa hyvin haasteeksi sanoo Sanna joka saa helposti kulumaan puoli vuotta yhteen sukkaan. Olisiko ihana lanka avain sukkien valmistumiseen tai mielikuvaharjoittelu tai ...

    VastaaPoista
  7. Kelpaa haasteeksi oikein hyvin. Turha vähätellä. Itselleni on haastetta jo pelkästään saada ekan sukkaparin se toinenkin sukka tehtyä. Ällöttää tehdä sama asia tismalleen kahteen kertaan...plaaah. Mutta nyt sitten haastan itseni oikein kunnolla ja meinaan tehdä MALLITILKUN jokaiselle projektille!! Tosin se homma vaatii toisen konjakkihömpsyn... ;o)

    VastaaPoista
  8. Tess: Magic loop näytti vallan kauhealta, vaikka kuinka vakuutat.:) On kuitenkin tunnustettava, että se kiinnostaa kovasti, sillä ymmärtääkseni sen avulla saisin kaksi sukkaa yhdellä kertaa. Ja kaksi hihaakin? Lapasta? En kuitenkaan usko karaistuvani tämän haasteen aikana tuollaisiin urotekoihin, vaan laitan asian muhimaan. Mulla on sama ongelma sukkapuikkojen kanssa: meinaa jäädä ruma jälki siihen ekan ja neljännen puikon väliin. Olen harkinnut pikkiriikisten sukkapuikkojen ostoa tätä haastetta varten. Katotaan nyt, jahka palkkapäivä ensiksi saapuu.. Tsemppiä omaan haasteeseesi! Kyllä se aukenee, kunhan saat aikaa funtsia sitä.

    Jonna: Ollaanko samassa kerhossa?:)

    Judiuni: Sukkalanka oli viime yrityksellä tosiaan Ragiaa ja me ei tultu juttuun ollenkaan. Lopputulos oli kivan näköinen, muttei sitten kestänyt, vaikka en minä mikään löyhän neuloja ole. Ajattelin laittaa postauksen sukkalangoistani ja vähän kysellä vinkkejä, jahka ehdin. Kiitos tsempistä! Meillähän on muuten kohta kässämessutkin; olen luvannut itselleni sieltä lisää lankaa! Oi mitä ahneutta!

    Meflen: Kiitos! Juuri tämän halusin kuulla! Että vaivasta voi parantua sinnikkäällä työllä. Tämä kannustaa kovasti. Minä olin varautunut kirjoneulehaasteeseen. Oli ihania kirjoneuletumppuja (Magnificent mittens lainassa kirjastosta) ja sitten uusimman SK:n kirjoneulehuivi, joka taisi olla Kaffe Fassetin käsialaa. Jokunen pipokin oli hollilla... Muttei sukkia yhtään!:D Tsemppiä sinne!

    Sirisan: Ei muuta kuin numeroliivin kaivuun nyt äkkiä! Kyllä tässä kannustustakin tarvitaan, mutta oma kisakin pitää siellä saada hollille. Oletko huudellut omassa blogissasi jo pitsimallien perään? Huiviako ajattelit? Mulla taitaa olla yksi ainoa pitsihuivinimi mielessä. olen ajattelut, että sen voisin joskus tehdä: Shetland Triangle. Se näyttää pieneltä. Ei muuta kuin ravelryyn vaklaamaan! Ja douppinkia..? Viime syksyn sukat neulottiin Soilen (Neulova Narttu) mustikkasopan voimin. Nyt on Soile itsekkin kisassa ja sopan tarpeessa, että mitenköhän tuo lienee. Jospa se mies huoltaisi täällä kotosalla..:) Ja laillisin keinoin!

    -sanna-: Mielikuvaharjoittelua on jo tehty. En oikein tajua, mikä olisi se ihkuin sukkalanka. Ajattelin postata kavalkaadin olemassa olevista langoistani ja vähän kysellä.

    Hanna: Tuo toisen sukan syndrooma on pelottava vastus. Pitääköhän se magic loop opetella joskus ihan tuon takia? Ja mallitilkku!!!!??? Nyt olet ottanut sitä konjakkia liikaa tai et ollenkaan. Hyvä tavaton! Sukkaa varten mallitilkku! Tämä oli leikkimielinen haaste.:DDD

    VastaaPoista
  9. Magic loop ei välttämättä ole kaikkein helpoin tapa neuloa sukkia. Ostin viime talvena magic loopia varten kunnnon sukkapuikon, mutten ole yksiäkään magic loop -sukkia saanut aikaiseksi, vaikka taidon hallitsenkin. Pipot ja myssyt sen sijaan teen jo rutiinilla looppaamalla.

    Käsityömessuja odotan pelonsekaisin tuntein. Sorrun kuitenkin shoppailemaan yli varojeni siellä. Meidän pitää taas järjestää siellä pieni Ravelry-tapaaminen.

    VastaaPoista
  10. Judiuni: Ajattelin samaa, treffit pitää järjestää!

    VastaaPoista