28.8.2010

Antaa tulla vaan


Taidan olla valmis. Enää en paina jarrua, en haraa vastaan. Tulkoot syksy, viileys ja jatkuva pimeä. Aion kestää sen kaiken ihan tyynesti. Noin vain. Jopa tykätä. Olen kääntänyt katseeni turpeisiin kaalinpäihin, omenapaistoksiin, kukkasipuleihin ja pehmeisiin vällyihin. Aion rakentaa pesää ja opetella keittämään oikeaa teetä. Syödä hyvin. Neuloa aina kun toisilta silmä välttää. Lihottaa pikkiriikkistä siilenpoikaa, jonka emonsa jätti hoiviini tuohon takapihalle.

Ihan itsestään takinkääntö ei onnistunut. Piti ostaa saappaat. Ja se takkikin. Helpotti kummasti.

12 kommenttia:

  1. Sama täällä, olen päättänyt tyytyä nyt vai hyväksymään tämän syksyn. Ja nauttia just myös, just noista mitä luettelit. Kokka kohisten vaan eteenpäin, kyllä se tästä. Hyvää ruokaa, leipomuksia, tunnelmavaloa kotiin, pehmeitä peittoja ja tyynyjä ja käsityö tai kasitöitä.

    Luulen, että mulla vaatii vielä villatakin oston.

    Alakuva on tuttu, olen tainnut samasta huoneesta repäistä kuvan talteen, saattoi olla ehkä eri lehti, koska pöydällä oli eri jutut, mutta tuttu on. Ja tuo takkikuva on herkullinen, pitäisi saada ehkä kaunis huivi.

    Upeaa syksyä, eikö vaan!

    VastaaPoista
  2. himalainen: Niin se on. Upea syksy jää nauttimatta, menee sivu suun, jos emäntä täällä vaan marmattaa. Alakuvan tapetti iski meikäläiseen kuin se kuuluisa metrinen leka. Kuva on uudesta Dekosta, josta tuli repäistyä irti pari muutakin sivua. Takkikuva on jostain vanhasta ruotsalaisesta muotilehdestä. Ajattelin, että jos jotakin ideaa tähän muuten niin tyhjään päähän saisi tuommoisista.

    VastaaPoista
  3. Niin se elämänkulke menee väkisinkin eteenpäin ja kaunista kesää seuraa syksy, toivottavasti kaunis sellainen. Siilinpoikasesta tuli mieleeni tositarina parin vuoden takaa ja kerron sen, halusit tai et...
    Sisareni ja miehensä ruokkii päivittäin siilejä ja ompa siskon mies tehnyt hienot talotkin. Vaan eipä oma talo riittänyt yhdelle siilille, joka oli piipertänyt avoimesta ovesta sisälle ja löytyi vessasta. Ulos olivat sitten toisen pikkuisen kuitenkin kantaneet. Ei tullut siitä sisäsiiliä!

    VastaaPoista
  4. Haraan vielä vähän, silleen muodollisesti, vastaan. Sen verran kuiten annoin periksi että nostin hellemekot jo yläkaappiin. nehän saa sieltä tarvittaessa takasin? lapasiakinpitäisi neuloa, mutku ei nappaa.

    laitoin sulle muuten postia siitä meidän tilauksesta, ei mennyt ihan niinkuin piti, mutta sinnepäin.

    VastaaPoista
  5. Samoilla linjoilla olen minäkin viime päivät ollut:) Muutama isompi neule on kyllä syksyn lohduksi vielä tehtävä, sitten voipi asettua kynttilöiden loisteeseen nauttimaan hämärästä ja viileydestä.

    VastaaPoista
  6. Omenapiirakalla ja teellä pääsee syksyä jo pitkälle!
    Minä olen kait niitä syksyihmisiä, koska olen niin nauttinut tämän viikon keleistä, jotka jo tuntuvat oikealta syksyltä. Viileys saa minut jaksamaan, ainakin niin kauan kunnes pimeys ottaa niskaotteen. Olen nyt pari päivää keräillyt ympärilleni ruskeaa ja violettia, toivon niin että ruskea maisemalautaskasa odottaa työpaikan viereisellä kirpputorilla vielä maanantaina.
    Minä tarvitsisin syksyhameen tai leningin, mutta äitiysvaateosastoilta olen löytänyt tasan yhden pinkeän farkkuhameen eli vähän vaihtoehdot vähissä.Toivottavasti vanha villakangastakki mahtuu päälle kylmimmän kauden.

    VastaaPoista
  7. Samaa mieltä! Paitsi että ihan oikeasti nautin tänä aamuna, kun oli vihdoinkin niin viileää jo sisälläkin, että mietin pitääkö lämmöt laittaa pian päälle :) Ei syksy oikeesti oo kovin paha vasta kuin loka-marraskuussa. Sitten kun on koko ajan mustaa, märkää ja pimeää.

    VastaaPoista
  8. Viime viikonloppuna tuntui täällä meillä vielä kesältä, mutta sen jälkeen olen jo poltellut valosarjoja ja kynttilöitä, käyttänyt syystakkia ja ostanut alpakkaa tunikaa ja huivia varten. Kyllä se tästä. :)

    VastaaPoista
  9. Mammutti: :D Hieno tarina! Mullakin on yksi talo siileille ja nyt siinä näyttää talostelevan se pikkiriikkinen siilivauva. Toivottavasti eivät isommat häädä sitä pois.

    Soile: Sama juttu lapasten kanssa. Ja hoksasin postisi vasta eilen illalla. Nyt on sitten lähetetty sulle spostia ja tekstiviestiä ja vaikka mitä.

    Zelda: Just sellasia oikein muhevia neuleita tekisi mieli täälläkin.:)

    Merruli: Äippävaatteet on aika hankalasti löydettävissä. Turvaudu nettiin. Minä taisin tilata jostain Gudrun Sjödenin poistohyperalenurkasta joitain kaapuja. Niissä on niin väljä mitoitus, että normaalikoollakin pärjää. Talvea vasten on kyllä kurjaa olla viimeisillään sikäli, että takkien kanssa voi tulla ongelma. Toivottavasti löydät kivoja ja lämpimiä vaatteita ja onnittelut täältä myös!

    helena: Niin se on. Kurjaa on vasta marraskuussa, jos ei ole lunta. Enkä toivo sitä siilinpojan takia. Noita vauvoja pitää ruokkia pitkälle marraskuuta, jotta minkäänlaisia mahiksia selvitä olisi. Pitää jotain kivaa kehitellä ja lämmintä, jotta tämän talveen laskeutumisen saisi siellä marraskuulla jotenkin siedettäväksi.

    Tuija: Nopeaa tuli syksy tosiaan. Ensin oli ihan lämmin ja seuraavassa hetkessä huomasin asfalttiin liimautuneet keltaiset lehdet. Kääk!

    VastaaPoista
  10. Aivan karsea kylmä ollut koko viikonlopun. Moneen kuukauteen piti laittaa takkaan tuli maalla. Hyviä asioita olet poiminut syksystä. Varsinkin tuo omenapaistos. Voi että, aion leipoa kyllä erilaisia omenapiirakoita tänä syksynä. Ensimmäinen jo tehty. Ja tilauksessa on myös villakangastakki ja kunnon saappaat.

    VastaaPoista
  11. Eilen laitoin eka kertaa sukat jalkaan, voi ahdistus! (Oli vaan pakko kun varpaat paleltu.)

    Aika hieno takki muuten tossa kuvassa. Oliko se sun takki yhtään samanlainen?

    VastaaPoista
  12. Sini: Minäkin olen jo täällä kaupungissa koetellut pattereita, että eikö niissä ala kohta jo tapahtua lämpenemistä. Joka aamu palelee niin turkasesti. Syksyllä jotenkin oikein kaipaa kaikenlaisia piirakoita, patoja ja paistoksia. Kuumaa navan alle, niin palelee vähemmän!:D

    Hilja: Voi Hilja, ei. Ei ole takkini ollenkaan tuommoinen. Kuvan takin haluaisin. Siinä olisi kaikki kohdallaan. Mistään ei tietenkään löydy mitään tuollaista. Olen miettinyt jopa, että ompelen, mutta olen sittemmin tullut järkiini. Takkini on sellainen syksytakki. Kiva nyt, muttei sillä talvella tarkene. Mun pitäisi tehdä sukat. Jo pelkkä ajatus masentaa.

    VastaaPoista