13.3.2010

Mistä aita on matalin

Joudun ikäväkseni kertomaan, että maratoonarin sukassa on reikä. Ammottava musta aukko. Niin suuri, että sinne voisi mainiosti parkkeerata vaikkapa sellaisen perävaunullisen yhdistelmärekan. Älkääkä puhuko mitään parsimisesta. Siihen työhön olisi pitänyt tarttua jo aika päiviä sitten. Nyt se on liian myöhäistä.

Koska tämä kevät näyttää jatkavan jo tutuksi tullutta lumista latuaan, arvelin, etten selviä kantapäättömällä sukalla sesonkia loppuun. Kovin kaksista aivoriiheä ei tarvittu siihen oivallukseen, ettei uuden sukkaparin neulomiseen kannata ryhtyä. Loppuupi lumet, paleltuupi jalka, ennen kuin tulee valmista. Mutta entäs jos vaihtaisi välinettä? Virkkaaminenhan on joutuisaa puuhaa.. kai sitä nyt yhdet sukat...?



Virkatut sukat kaksinkertaisesta langasta. Ohje täältä. Koukku on nelonen ja lankoina Noro Silk Garden Sock sekä Regian sukkalankaa. Sitä Hand-dye Effectiä. Molemissa langoissa aika rumat nuo värit. Mistähän tuommoisia keriä oikein päätyy kotiin?

Ja kyllä! Kait ne sukat ovat. Kantapää ja kaikki niissä on. Vaikka toki ne näyttävät sipulipusseilta. Ja ovat ehkä ruminta, mitä olen ikinä tehnyt. Tosin en lähtenytkään hakemaan mitään huippuprojektia, vaan ihan vain jotain lämmintä jalkaan laitettavaa. Virkatut sukat kuulostavat niin käsittämättömän korneilta, että olin varma epäonnistumisesta. Valitsin lankajemmoistani ne vähiten minulle huudelleet sukkalangat. Rumimmat värit. Jos menisi ihan pipariksi, niin ei tarvitsisi itkeskellä lankojen perään. Mutta kyllä ne kelpaavat. Hoitavat hommansa kotisukkina, kumisaappaassa, väljemmässä talvikengässä. Mutta tuskin tällaiseen ryhdyn toistamiseen. Virkatulta sukalta puuttuvat kaikki neulotun kollegansa joustavat ominaisuudet. Olen aika laihasäärinen ja kapeajalkainen daami, silti jätin yhden kavennuskerran sukan varresta pois, jotta sain vedettyä sukan jalkaan. Sukka on nilkan kohdalta löysä, mutta istuu varsinaisesta jalkaosasta ja varren yläosasta hyvin. Ja tuuletuskin pelaa, sillä sukka on virkattu pylväistä ja pylväsryhmistä, joiden väliin väkiselläkin jää kolo poikineen. Mutta ihan niin vilpoista, kuin maratoonarin sukassa, näissä vermeissä ei ole.

Niin ja tämä loma. Ei siitä ihan sellaista tullut kuin suunniteltiin. Vierotettiin imeväinen äidin maitobaarista. Hanat ovat nyt kiinni. Olleet jo viikon. Mutta kun tuli heti vatsatauti, korvatulehdus ja nuha. Vieroituksen kanssa yhtäaikaa. Jotenkin on ollut olo, että nyt yksivuotiasta koetellaan turhan isolla kintaalla. Mutta onneksi oli loma. Ei tullut yöllä paniikkia kakkapyykkiä pestessä. On saatu valvoskella rauhassa koko porukalla. Ja kun nyt loma loppuu, ovat tauditkin voiton puolella. Ihan hyvä meininki.

10 kommenttia:

  1. No mitens se maratonaarin sukka nyt niin äkkiä meni reikiintymään?

    mistä näistä virkatuista sitten osaisi sanoa, öh, "erikoiset" vai "jännät" :)

    omaan loman on vielä kuukausi, ei millään jaksasi.

    VastaaPoista
  2. Sanopa muuta. Äkkiä tuli reikä. Ja äkkiä se myös isoni. Ei antanut paljoa aikaa fundeerata sitä, että opettelisiko parsimaan. Harmittaahan se. Ja muuten nyppyyntyivät myös aika reuhakkaasti. Ei tullut minusta Regian sukkalankojen ystävää. Tähän virkkuuprojektiin käytettyä vaaleanvihreää jäi vielä puoli kerää; pitää poltella se pois jossakin toisessa joutavassa projektissa. Joo, virkatut sukat ovat kyllä oudot. Kokemus tämäkin. Jospa tuo aurinko taivaalla ja lumisateeton päivä antaisivat sulle voimia odotella lomaa. Silloin onkin sitten jo kunnon kevät!

    VastaaPoista
  3. No onpa surkeeta sukkalankaa!
    Olisko ollu muuten sellanen mahdollisuus että oisit leikannu vaan sen teräosan pois ja kutonu varsiin uudet terät? Vaikka jos se on huonoa ja nyppyyntyvää lankaa niin ehkä ei kannata.

    Mut noi virkatut sukat on mun mielestä tosi symppiksen näköset tollukat!:)

    VastaaPoista
  4. Tärkeintähän sukissa tosiaan on, että ne lämmittävät. Oikein hyvä suoritus siis!

    VastaaPoista
  5. Enpà ole ennen virkattuja sukkia nàhnytkààn. Ihan ok, ja varsinkin, jos jalat tykkààvàt. Vai on baari suljettu. Se aiheuttaa aina vieroitusoireita. Loma lopuillaan, siis. Nauti vielà sunnuntaista.

    VastaaPoista
  6. Voi ei reikiintyneelle sukalle. Samainen lanka päätyi minulla huiviksi ja taisi tosiaan olla sukkaa parempi vaihtoehto. Virkatut sukat sen sijaan ovat hauska idea ja mielenkiintoinen kokeilu! :)

    VastaaPoista
  7. Hilja: Tollukat! Siinäpä nimi, joka kuvaa asian parhaiten! :D

    Pikkusisko: Niinhän se on. Mutta ehkä tässä alkaa vähitellen kaivata jotakin glamoröösimpää eloonsa... Mitähän sitä keksisi?

    Lissu: Tämmöiset virkatut tuntuvat toimivan kotitöppösinä oikein mainiosti, mutta ei näitä kaikkiin kenkiin viitsi ruveta tunkemaan. paksut ovat, oikeat tollukat, kuten Hilja tuossa edellä nimitti. Ja kiitos. yritetään nauttia pyhästä.

    Heidi: Olen samaa mieltä. Minäkin ajattelin, että voisin ankeä nuo vajaat Regia-kerät, mitä täällä on, johonkin raitahuiviin tms. Ja nyt tuntuu, että kivoja kokeiluja on ollut riittämiin; pitäisi ruveta neulomaan jotain oikeaa ja todellista. Keksisi vain mitä! Ihania malleja mielessä niin paljon..

    VastaaPoista
  8. Enpä ole virkattuihin sukkiin törmännyt, mutta miksikäs ei.

    Jännä tuo jako kivoihin kokeiluihin ja "oikeisiin töihin". Mulla ei tahdo pitkäjänteisyys nyt riittää niihin oikeisiin, vaan ne roikkuvat vaan jonossa. Ja sit harmittaa, juuri siksi että pitäis jotain "oikeeta" tehdä... Mutta enpä taida vielä :) Aika usein niistä vähiten harkituista tulee onnistuneimpia juttuja.

    VastaaPoista
  9. Virkatut sukat onkin uusi tuttavuus, minullakin meneillään nyt koukkutouhuja.

    Toivottavasti vieroitettu pysyy terveenä. Niin vapauttavaa kuin imetysvieroitus onkin, on se puuha vähän äitiäkin traumatisoivaa. Tsemppiä siis -varmasti oli teille molemmille hyvä ajankohta!

    VastaaPoista
  10. Minna: Mulla taitaa olla samaa vikaa noiden "oikeiden" kanssa. Hirmu hankala on ollut saada niitä aloitetuksi. Jotenkin eplottaa puserohaaveet kolmosen puikoilla. Että tuleeko siitä ikinä valmista, kun neulomisaikaa aika hintsusti nyt on ollut. Pysyy kiva vire itsellä näillä "hölmöillä" valipaloilla. Jotain valmista sentäs. Mutta sitten taas tuntuu, että pitäisi todella päästä herkuttelemaan jollain upealla lopputuloksella, valmiilla neulevaatteella. Pitää miettiä tätä vielä. Luulenpa, että hölmöily jatkuu vielä tovin.. :)

    Merruli: Vieroitetulla seuraa tauti toistaan. Antibioottikuurit vieneet kait vastustuskyvyn. Oli ehkä hullua vierottaa nyt, kun tautiaika vasta tulollaan. Jos siitä äidinmaidosta olisi vielä jotakin suojaa ollut.. Ja oikeassa olet. Toisaalta vapauttaa, mutta tuntuu se kyllä hankalaltakin. Oikeastaan jopa haikealta tällä erää. On tuota ikää sen verran, että taisi olla viimeinen imeväinen minulla. Enkä ihan helpolla meinaa lapsikaan irti päästää. Vieläkin välissä haaveilee paluusta rinnalle, vaikka yli viikko tässä jo on menty. Jospa se tästä. Hänellä ja minulla.

    VastaaPoista