30.10.2009

Kiitos ja olkaa hyvät!

Tuli tämmöinen. Olen kovasti mielissäni, varsinkin kun huomionosoitus tuli suuresti palvomiltani Pujoliivin sisiliskoksilta. Täällä ollaan ihan rinta rottingilla.


Tunnustuksen kuva ja sen myöntäjä tulee linkittää omaan blogiin. Ja eteenpäinkin saa jakaa, peräti seitsemälle. Tähän asti ehkä selvitään, mutta sitten alkavat vaikeudet. Pitäisi hoksata kertoa seitsemän asiaa, joita muut eivät vielä tiedä. Siis itsestään. Yrittänyttä ei laiteta eli:

Joko tiesitte, että..

1) .. olen tylsä tyyppi. Todella. Tykkään olla rauhassa. Se vaan on nykyisin niin kamalan vaikeaa. Koko ajan on jotain sutinaa tai meininkiä. Jos ei muuta, niin oven takana on joku partavedelle haiseva myyntitykki, joka kysyy "Saanko tulla katsomaan keittiötänne?" tai " Olisiko teillä hetki aikaa keskustella kotinne turvaratkaisuista?". Et todellakaan ja ei ole.
2) .. minua palelee aina. Siksi minä ja villa ollaan niin hyvät kaverit.
3) .. luen keittokirjoja kuin romaaneja. Ja niitä on paljon. Silti olen surkea kokki. En tarkoita, etteikö laittamaani ruokaa voisi syödä. Olen surkea siksi, että joudun seuraamaan ohjeita orjallisesti. Ilman niitä olen neuvoton, kynsille lyöty.
4) .. olen Pujoliivin väen kanssa täydellisen yksimielinen siitä, mitä tulee Wallaceen, Gromitiin ja Vääriin housuihin.5) .. minusta piti tulla arkkitehti. Ei tullut. Olen opiskellut ompelijaksi, matematiikkaa ja aloittanut väitöskirjaa. Ne jäivät kaikki kesken. Kyllä minulla tutkinto on. Ja työpaikka. Mutta en edelleenkään tiedä, mitä minusta tulee isona.
6) .. olin nuorempana kasvissyöjä. Sitten rakastuin kokkiin.
7) .. ensimmäiset muistikuvani käsitöistä ovat traumaattiset. Koko luokan, myös poikien, piti opetella virkkaamaan. Tehtiin patalappu. Alakoulussa, joskus 1970-luvulla. Kaikki muut, myös pojat, saivat aikaiseksi enemmän tai vähemmän neliön. Joillakin piparireunat ja kaikki. Opettaja ripusti ne liitutaulun yläreunaan nuppineuloilla sitä mukaa, kun niitä valmistui. Se oli hauska rivistö. Minun valmistui viimeisenä. Siitä tuli pahuksen pitkä ja laiha, myrkynvihreä kolmio, joka erottui neliöiden joukosta kuin huutomerkki. Se oli ruma, hiestä huopunut ja herätti suurta hilpeyttä oppilastovereideni keskuudessa. Asian kiusallisuutta lisäsi se, että jostakin syystä opettaja halusi pitää patalaput taulun reunalla pitkään. Tuijotin laihaa tekelettäni pulpetin takaa kuukausitolkulla. Ja kärsin.

Pujoliiville en voine tätä jakaa, vaikka mieli tekisi. Sen sijaan tunnustus lähtee..

- Parolan asemalle. Paras lavastus ja parhaan elokuvan palkinto.
- Neulovalle Nartulle. Paras naispääosa.
- Ninuskalle. Paras puvustus.
- Valkoista pellavaa -blogiin. Paras ohjaus.
- Kootuille muruille. Paras kuvaus. Vuf!
- AnniKaiselle puikoissa. Paras käsikirjoitus.
- Tuille. Erikoistunnustus elämäntyöstä. Ne sukat!

Ottakee tai jättäkee. Oulu on puhunut. Mä meen nyt neuloon sukkaa.

7 kommenttia:

  1. Kiitos elämä! Kiitos äiti!

    Eikö ne jottain tommoista kuolematonta lausahda kun pystin saapi käpälään?

    VastaaPoista
  2. Kiitos kunniasta :)

    Sulla on kyllä sana hallussa. Voin sieluni silmin nähdä sinut siellä pulpettisi takana :)

    VastaaPoista
  3. Soile ja AnniKainen: Kiitos ja olkaatten hyvät! Mukavaa kekriä sinne!

    Ja yksi aiemmin kommentin lähettänyt: Ilmeisesti tuhosin vahingossa yhden asiallisen kommentin. Ainakin se katosi. Pahoittelen tilannetta ja toivon, että kommentin lähettänyt ei tästä lannistunu. Kyllä tänne uskaltaa viestejä jättää, vaikka blogin pitäjä onkin vähän tohelo. Rullaan joutessani vielä noita vanhempia postauksia, josko se löytyikin sieltä. Anteeksi kuitenkin varuilta.

    VastaaPoista
  4. Ihan oikeaan osoitteeseen tunnustus tuli. Jos pàivà on hiemankaan harmaa tààllà auringon maassa, yritàn pààstà nauttimaan blogisi hulvattomasta kielestà! Kiitos harmaudestasi!

    VastaaPoista
  5. Sä olet niin kertakaikkisen ihana :) Kiitos! Erittäin paljon. Mä niin hykertelin itsekseni kun luin, todella osaat kirjoittaa :)

    VastaaPoista
  6. Lissu: Oi, sinä olet tullut takaisin! Joko kone on kunnossa? Bittitohtori käynyt? Mukava, että pääsit käymään kylässä :)

    eilen tänään huomenna: Ole hyvä vaan.

    Parolan asema: Olkaapa hyvät ja kiitokset kehuista. Ihanaa, kun sanotaan ihanaksi!

    VastaaPoista