7.8.2009

Ei se voitto, vaan jalo kilpailu..

Mies, joka ehti aamun lehden kimppuun tänään vaimoaan nopeammin, löysi lehdestä uutisen, joka ei hämmästyttänyt tässä taloudessa ketään. Sanomalehti Kalevan mukaan tänä suvena on liikkeellä erityisen paljon ampiaisia, koska kesä on ollut niille otollinen ja ravintoa on riittänyt. Ilmeisesti siis muuallakin kuin meidän parvekkeellamme. Emme jaksaneet enää edes hymyillä. Kalevan mukaan ampiaiset ovat makean perään. Mutta siitä, että niille maistuu erinomaisen hyvin myös erikeeperi, lehti ei mainitse mitään.


Koska olen ilmeisesti melkoinen pässinpää, otin hyvistä vinkeistänne vaarin, ja sivelin erään tietyn kruunun erikeeperin ja veden seoksella. Valitettavasti meillä ei ollut kommenttilootassa puhetta sekoitussuhteesta; aloittelin nykäsmäisesti haarukalla fifty-sixty. Mies kysyi rauhalliseen tyyliinsä illemmalla, miksi rouva oli asettanut kruunun kuivumaan jälleen parvekkeelle. Uskomatonta, mutta totta: parveke kuhisi ampiaisia. Lienee parempi, että jätän ampiaispopulaation kannalta murheelliset yksityiskohdat kertomatta. Toteanpahan vain, että kruunu saatiin sisälle erinäisten vaiheiden jälkeen ilman surisevia. Kruunu kehtasi lerputtaa edelleen. Mies epäili, ettei se ollut vielä täysin kuiva. Koska tämä projekti on mennyt niin kuin on mennyt, katsoin parhaaksi jättää miehiset viisaudet vähemmälle ja sivellä hökötyksen lähes raa´alla erikeeperillä ja jättää keittiön lavuaarin päälle ottamaan yölliset kauneusunet. Ja kas, aamukahvia keittämään mennyt mies sai kunnian ilahduttaa naisväkeänsä kruunulla, joka oli sellainen kuin kruunun pitääkin. Kaikki sakarat terhakasti pystyssä. Se oli hieno hetki. Mutta lyhyt.


Muutama tunti myöhemmin yksi sakaroista valahti alas. Helteen pentele! Voiko se väsyttää liimankin? Vähän myöhemmin sakara sai seuraa. Kruunu lerputti. Pyöräytin harmaita aivosolujani ja yritin ideoida jotain pelastusrengasta. Jos hankkisin jostain Viagraa ja sekoittaisin veteen ja..? Parempaa en enää keksinyt. Alkoi tuntua, että kruunu on parasta valaa betoniin. Vauvaa nukuttaessani sain kuitenkin vielä yhden ajatuksen ja päätin, että se saa olla tämän shown viimeinen näytös. Enempään ei nainenkaan pysty.

Olen jo pidempään epäillyt, että yksi syy kruunun totaaliseen epäonnistumiseen piilee sen liian korkeissa sakaroissa. Leikkasin ne pois. Kaikkien fysiikan ja kemian lakien nojalla luulisi, ettei työ enää yksinkertaisesti voi purkautua kaiken tärkkäämisen ja liimaamisen jälkeen. Tein kruunusta tiaran. Ja nyt sitten huvitan itseäni pohtimalla, että jos filmaisi tiaran ja pistäisi sen ihan pokalla Ravelryyn yhdeksi projektiksi. Ei siinä mitään, mutta ne ohjeet. Mitäpä kirjoittaisi siihen kohtaan "Notes". Meinaan, jos joku haluaisi samanlaisen? Aivan samanlaisen? Several modifications...


22 kommenttia:

  1. Mahtava tiara! :D Jes! Loistavasti ratkaistu! Mojovat naurut vetäsin täällä ja tuo kuva lerppakruunuprinsessasta on mieletön!!!

    VastaaPoista
  2. Piti nauraa ihan valtoimenaan tuon eka kuvan kohdalla: rinsessalla ollut kovat pileet, kun ruunukin repsottaa. Tais siis oikeastaan rinsessan äitillä! Mutta että osaapas kuningatar-äiti olla kekseliäs. Tiara on oikein söpö. Vieläkös sen korkein sakara on pystyssä???? Vai jatkuuko tämä naurulla herkuttelu?

    VastaaPoista
  3. Siis naurua tuli tokan kuvan kohadalla. Mitäs nauramista sanomalehdessä on????

    VastaaPoista
  4. Vai, että on ampiaisilla riippuvuussuhde sitten Erikeeperiinkin, ainakin siis jos se tarjoillaan teidän parvekkeella.Ravelry-idea olisi loistava: and then take a herd of bees and scatter over the crown...

    Tiara on vähintään yhtä hieno kuin edeltäjänsä.Toivon, että sakarat pysyvät pystyssä.

    VastaaPoista
  5. No joko nyt pysyy kuosissaan?

    VastaaPoista
  6. Kiitos tuestanne koko pitkän prosessin aikana. Väsynyt, mutta onnellinen. Jätin pystyyn sakarat, joissa oli eniten asennetta ja leikkasin vetelimmät lerputtajat pois. Itse kruunun haltija on kuskattu viettämään viimeistä lomaviikonloppuaan mummon hoiviin eli kruunu joutunee todelliseen testiin vasta myöhemmin. Jos siis kruunu kestää sinne saakka valahtamatta :D.

    VastaaPoista
  7. Toivotaan että nyt kruunu - tai siis tiara - pysyy kuosissaan. Huikea jatkokertumus kertakaikkiaan.

    VastaaPoista
  8. Voihan kruunu tai tiara tai mikä nyt sitten loppupeleissä onkin. Jos seuraavalla kerralla ostaisi kullanväristä strasselia ja taivuttelisit siitä? Tai sitten ostat sellaista hyvin ohutta kullanväristä metallilankaa ja virkkaat kruunun sen kanssa. Luulisi sojottavan ilman Viagraa eikä käyttäjälle tulisi näköhäiriöitä tai muitakaan oireita.

    Meilläkin on paljon ampiaisia, mutta ei sellaisia liimanhaistelija tyyppisiä kuten teillä :D

    VastaaPoista
  9. Eli lopussa kiitos (ja toivottavsti kruunu) seisoo :) Hulvaton jatkokertomus. Oiskohan vielä luvassa lisää!

    VastaaPoista
  10. Heh, tämä on näitä elämän pieniä suuria sankaritarinoita. Sinnikkyys palkitaan. Nätti tiara!

    VastaaPoista
  11. Tytti: Toivotaan totisesti, että pysyy.

    Soile: Strasselihan on hyvä ajatus! Tiedä, miten nämä ampparit nyt pärjää täällä, kun en aio tarjoilla niille enää mitään. Toivottavasti ne eivät ehtineet ihan nisteiksi..

    AnniKainen: Kyllä nyt tuntuu, että tämä oli tässä. Ja kruunukin niin leikelty raukka, että jos uutta aikoo, on se tehtävä alusta asti. Ja jostain syystä ei kauheasti natsaa:D

    Killisilmä: Kiitos, toivottavasti itse prinsessakin sulattaa oudosti pienentyneen kruununsa.

    VastaaPoista
  12. Lukiessa nauratti niin, että melkein itketti. Näköjään lopussa kiitos seisoo :)

    VastaaPoista
  13. Kiva postaus lukea heti näin aamutuimaan. Tulin hyvälle tuulelle. Joskus kruunut lerpattavat... Hih! Kaunis tiara sitten loppujen lopuksi siitä tuli.

    VastaaPoista
  14. Sanna rakas! Ja mikä parasta, se seisoo edelleen - pitoa jo kokonainen vuorokausi!

    Elsa: Kiitos! Melkoisen lerputtava oli tämä projekti, toivottavasti tämä on tällä erää ohi.

    VastaaPoista
  15. Kylläpä nauratti :D Onneksi löytyi ratkaisu lerputukseen eikä tarvinnut käyttää viagraa ;D

    Täällä ei onneksi ole paljoa näkynyt ampiaisia. Kimalaisia taas on koko kesän pörrännyt joka nurkassa.

    VastaaPoista
  16. Niinpä, Tess. Mistäköhän sitä Viagraa olisi tähän hätään edes suitsait sukkelaan hankkinut? Netistä varmaan.. Kimalaiset, ne kivat paksut pörröiset, eivät ole olleet haitaksi. Me ollaan edelleen hyvissä väleissä.

    VastaaPoista
  17. Kiitos ihastuttavasta kruunu- (tai tiara-) jatkokertomuksesta. Pitkää ikää tiaralle ja sen kantajalle!

    VastaaPoista
  18. Kantaja ihastui tiaraansa. Huvitti vaan, kun hän kysyi, että onko kellään samanlaista. Jostain syystä erilainen kiinnostaa häntä nyt. "Mutta sitä lankaahan on äiti kaupoissa, onhan? Joku muukin voi virkata samanlaisen?" Voi toki, mutta tuskin ihan heti toista yhtä pöljää löytyy :D

    VastaaPoista
  19. Hmmmmm... ampiaisia koukussa liimaan. Kympin pikku- uutiset saisivat tuosta helmen arkistoihinsa.

    Mutta huikeat aplodit hurjasta väännöstä ja uljaasta tiarasta! Tuli tässä mieleeni, sellaista spreijattavaa yltiöliimaakin on..?

    VastaaPoista
  20. Yltiöliimaa? Kaikki tällainen on laitettava visusti muistiin tulevia spektaakkeleita varten!

    VastaaPoista
  21. Kylläpä nauratti :D Kaikista ampiaisista ja lerputuksista huolimatta tuli oikein mahtava tiara, tuo kovettaminen onkin aika päätä rassaava juttu, vesilasi-aine voisi toimia seuraavaan, saa apteekista, ei liukene veteen kun on kuivunut. Mutta ei ole niin kilttiä ainetta kuin sokeri.

    VastaaPoista
  22. Parolan asema: Maistuukohan se vesilasiaine ampiaisille?

    VastaaPoista