20.5.2009

Horror-piirakka

Yllätyksekseni minun on tehnyt mieli raparperipiirakkaa. Yllätyksekseni siksi, etten ole juurikaan ollut kyseisen kasvin perään. Tuskin koskaan. Kuin tilauksesta Pujoliivin väki hehkutti erästä raparperipiirakkaohjettaan. Vaikka piirakan ulkoasua moitittiin horror-osastoksi, muut kehut vakuuttivat ainakin meikäläisen. Täällä on siis tänään herkuteltu.


Yllättävän vaikeaa oli näinkin iisin piiraan pyöräyttäminen. Työtunteja ja vaunuttelukilometrejä kertyi kohtuullisesti, jos mukaan lasketaan ns. esivalmistelu ja tavaran hankinta. Ensinnäkin näissä urbaaneissa esikaupunkiympyröissä raparperin hankkiminen ei onnistu käden käänteessä. Jos pihalla ei kasva, eikä muuten naapurinkaan - eikä lähikaupasta ja -marketista löydy, saa raparperin hankinta jopa kohtuuttomat mittasuhteet. Uskokaa tai älkää, raparperi haettiin peräti Stockmannin Herkusta. Otin sitten vähän enemmän, kun kerta sinne asti olin päässyt. Seuraava koitos odotti sokerikaapilla. Miksi fariinisokeripussissa on se läpinäkyvä lärpäke, jonka tarkoituksena on sulkea ja avata pussi aina uudelleen ilman että pussissa oleva tuote siitä mitenkään nokkaantuu, kun se fariinisokeri kuitenkin kovettuu? Aina. Peruskallion lujuuteen asti kivettyneen fariinisokerin hakkaamiseen, vuolemiseen ja sahaamiseen kului yllättävän paljon aikaa, voimia ja kotimaisia perinnesanoja. Nelivuotias, joka totesi olevansa "tosi vahva", riensi auttamaan äitiään, mutta niin vain ehtyi lapsenkin puhti. Mutta saatiin kuin saatiinkin se kirottu puolitoista desiä vuoan pohjalle! Visumpi ihminen saattaisi muistella myös niitä soitettuja puheluita, joilla kartoitettiin lähipiirin mahdollisia raparperiesiintymiä sekä tiedusteltiin halukkuutta pyöräillä työpäivän jälkeen useampaankin kaupungin ruokakauppaan etsimään vajaata neljääsataa grammaa raparperiä.

Mitä tästä opimme? Raparperipiirakka on hyvää ja tämä Horror-piirakka erityisesti. Ja että ensi keväänä raparperin on löydyttävä omalta pihalta. Se on varma. Että kiitos vaan vielä sinne Pujoliivin leipureille.

4 kommenttia:

  1. Raparperi on ihan komea kasvi ja raparperipiirakat nam nam. Meidän pihan perällä kasvaa raparperejä, mutta näillä leveysasteilla ne on vasta ihan nysiä. Siinä varmaan syy, miksi raparperit oli sinullakin niin hakusalla. Luulisin. Ja se fariinisokeri on just tuommosta :)

    VastaaPoista
  2. Kiitokset Sadulle. Saattaapi tosiaan olla, että etelän immeisten blogeja seuratessa menee jo munat ja vellit sekaisin. Ettei vielä pohjoisen pihoista satoa keräillä. Mutta että ei kaupoistakaan, kun kaiken maailman tomaatitkin lentää ties sun mistä espanjoista.

    VastaaPoista
  3. Vaikeuksien kautta voittoon! Hyvä että piirakka maistui, mullakin on jo toinen tulossa viimeistään huomenissa.Mä olen onnistunut pehmittämään kivettynyttä fariinisokeria uittamlla sitä kuumassa vedessä (siis pussissa) ja lirauttamalla sinne pussiinkin tilkkasen kuumaa vettä. Konstit on monet.

    VastaaPoista
  4. Hyvä vinkki, Tytti! Ensi kerralla kokeilen tuota. Jäi meinaan sitä peruskalliota vielä..

    VastaaPoista